Siirry pääsisältöön


1683. Ylen eilen uutisoimia Thl:n laatima ja Tuuliwatin rahoittama tuulivoimameluselvitys joutaa romukoppaan


     Eilen Yle-uutiset moneen kertaan raportoit THL:n tuoretta Tuuliwatin rahoittamaa selvitystä Porin seudun ja Pyhäjoen tulivoimaloden melun vaikutuksista ja kokemisesta. Tutkimus perustui melualueen asukkaiden haastatteluihin.

     Porissa 20 prosenttia piti melua häiritsevänä, Pyhäjoella 1. Oliko tämä yksi henkilö ja yksi prosentti, jutussa ei tullut ilmi.

     Tutkijan mukaan päätulos oli, että melu vaikuttaa sitä häiritsevimmin, mitä epämiellyttävämpiä tunteita ihmisillä on tuulivoimaa kohtaan, ei niinkään äänen voimakkuus, jos se oli 35-42 desibelin rajoissa.

     Tämä kaltainen tulos kuuluu ikivanhaan 60-luvulta peräsin olevaan genreen, jossa yhdysvaltalaiset insinöörit väittivät lentomelun olevan suurimaksi osaksi asennekysymys. Jos suhtautuu positiivisesti elämään, melu ei haittaa. On totta, että rynnätesä diskoon 80 desibelin jytkytys ei häiritse.

     Tässä tapauksessa Tuuliwatin rahoittavan tutkijan tulos oli kirkkaasti 0-tulos. Kärjistäen, jos kiviporari poraa kultaa omasta kaivoksestaan, poran kirskunta ei haittaa, päin vastoin se on musiikkia korville.

     Finavia käytti pitkään meluselvityksissään insinööritoimistoja ja tulokset olivat yhtiön koneiden kovalle melulle suosiollisia. Voimassaolevaan Finavian ympäristölupaan toivon mukaan on jäänyt ehto (allekirjoittaja ajoi sitä), että lentomelualueen asukkaiden terveydestä on tehtävä tutkimus, jossa käytetään hyväksi alueen Kelan tietoja ja verrataan niitä verkkoalueen asukkaiden tietoihin.

     Finavia, mitä tutkimukselle kuuluu?

     Kun melututkimus laaditaan Finavian laatiman kaksoistutkimuksen avulla, missä käytetään verrokkialueen tuloksia, päästää luotettaviin, johtopäätelmiin eikä hurskastella meluhaitan olevan ihmisen asenteesta kiinni. Tämä 60-luvun yhdysvaltalaisten ja sieltä Eurooppaan kotiutunut ininöörien fix idee on heitettävä  romukoppaan.


Kommentit

  1. Tänään klo 06.03 Finavia laskeututti vastoin voimassa olevan ympäristöluvan ehtoja kovameluista lentokonetta etelän suunnasta asuntomme yli noin 250 metrin korkudessa Helsinki-Vantaa kentälle herättäen lukuisia vanhuksia ja päivähoitoon lähtevä lapsia ennen aikojaan. Tämä toistui useita kertoja ennen klo.07.00.

    Valituksiin vastataan tyylliin, mikä se kolutuspohjanne olikaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *