1672. Hallitusta ei huolestuta korruptio eikä harmaa talous

     Niin kauan kuin omistamisen rekisteröintiä koskevat lait suojelevat rahanpesijöitä ja veronkiertäjiä, lainsäädäntöä voi määritelmän mukaan pitää korruptiivisena. Selvimmin tämän asian on sanonut Iso-Britannian pääministeri David Cameron, Lontoon cityn etujen vastaisesti. Se, että tällaista pääsee tapahtumaan, kielii todella suurista ongelmista (Transparency Suomi ry. 16.12.2014).

     Valtiovarainministeri Stubb on puuhaamassa lakia, jolla suomalaiset voivat salata pörssiomistuksena hallintorekisteriin. Esitystä vastustavat muiden muassa poliisi, syyttäjät ja oikeusministeriö.

     Vastustamiselle on pätevät syyt, sillä esimerkiksi, miten silloin valvotaan, etteivät kansaedustajat ja ministerit tue lainsäädännöllä sellaisia yrityksiä, joissa heillä on omistusta. Ja miten ylipäätään tämän jälkeen harmaata taloutta voidaan tehokkaasti torjua. Kaiken lisäksi torjunnasta ensi vuoden budjetissa nipistetään noin 6 miljoona euroa. On selvää, että hallituksen perään kuuluttama tilannekuva ei ole silloin kaikille sama.

     Vuoden 2016 budjetissa on esitys tehokaan katumisen laiksi. Sen mukaan henkilö tai Suomessa asuneen henkilön kuolinpesän osakas voi ilmoittaa 1.1.-31.12.2016 oma-aloitteisesti verotuksestaan puuttuneita tuloja tai perintö- tai lahjaverotuksessaan puuttuneita varoja, joita hän ei ole aiemmin ilmoittanut (HS 3.10 2015).

     Näin määräaikaisella tehokkaalla katumisella ilmoittaja välttyy veropetossyytteeltä. Stubbin mukaan valtio saisi verotuloja noin 10 miljoonan euron verran. EU-säädöstö ei pakotta tällaiseen menettelyyn, vaan se on hallituksen oma linjaus. Oikeusoppineiden mukaan tehokkaassa katumisessa ei toteudu kansalaisten tasapuolinen kohtelu.

     Suomen suurimman 50 - 60 miljoonan euron sijoituksien veronkiertojutun esitutkinta vuonna 2103 pysähtyi Verohallintoon vetkutteluun. Asia koski liechtensteinilaista LGT pankkia. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin joulukuisen 2014 päätöksen mukaan verohallinto toimi asiassa laittomasti. Helsingin poliisilaitoksen talousrikosyksikkö on kirjannut asiasta syytteen verohallinnolle (31.7.2015 Talouselämä, verkkolehti). Valtion saattoi menettää verorahoina noin 10 miljoona euroa.

     On hämmentävää havaita, että hallitus soveltaa pakkolakeja leikatessaan kansalta etuuksia, mutta kääntää harvoja rikkaita suosivat lakiesityksensä mahdollisuuksiksi, ei pakoksi. Mahdollisuus koskee harvoja, pakko kaikkia.

     Verohallitus on ollut vuosia poliittisten nimitysten temmellyskenttä aina demari pääjohtajien Mikko Laaksosen ja Jukka Tammen nimittämisestä ja viroistaan savustamisesta lähtien. Muiden muassa Jukka Tammi on todettu oikeudessa syyttömäksi Nostokonepalvelu Oy:n tapauksessa.

     Näyttää siltä, että nyt puolestaan vm:n vero-osaston ja verohallinnon johto on miehitetty kokoomuksen ja keskustan sotureilla. Kun tähän listään Stubbin harvoja rikkaita suosivat verotemput, kaikki tämä näkyy kansalaisten epätasapuolisena verokohteluna.