Siirry pääsisältöön


1685. Robotiikka ja kiertotalous - Veli ja sisar


     Maalimankuva käsite syntyi vasta 1800-luvulla ja me jo nyt puhumme tunteikkaasta ystävärobotti Pepperistä (HS 14.10). Sosiaali-ja terveydenhoitoyhtiö Attendo suunnittelee robottien käyttöä lääkejakelussa. Varmaan se on järkevä hanke, jos tavoitteena on automatisoida lääkedosetin sisältö, jonka ihminen antaa potilaalle.

     Kaiken kaikkiaan automaatio, digitalous ja robotiikka ovat kaikissa OECD-maissa kärkihankkeita tuottavuuden kohottamisessa. Yhdysvallat, Etelä-Korea, Saksa ja Japani ovat robotiikan johtavia maita. Australiassa jopa tuorevihannestuotanto on automatisoitu huippuunsa.

     Tästä huolimatta näissä maissa työttömyys on alhainen, robotit eivät ole syöneet työpaikkoja, ehkä päinvastoin.

     Yhtenä syynä tähän on vaha, mutta edelleen pätevä argumentti, että automaatio kehittyäkseen jatkuvasti vaati uusia innovaatiota, menetelmiä, materiaaleja ja uudenlaista ja erilista osaamista ja asiantuntijoita ja henkilöitä.

     Tämä on vain puoli totuus.

     Samalla kun automaation kehityksen mahdollisuudet antavat uusia keinoja tuottaa ennen kokemattomia ja -näkemättömiä viihde- ja kulutusmarkkinoita, niin markkinataloudessa automaatio myös vääjäämättömästi vastaa näihin markkinoihin tuottamalla ennen kokemattomia ja ennennäkemättömiä viihdekokemuksia- ja palveluja sekä kulutustavaroita.

     Tällöin elämäntyylit voivat muuttua esimerkiksi sellaisiksi, että kodin sisustus voi mennä vaihtoon monta kertaa vuodessa, jne…

     Näköala, missä jatkuvasti kehittyvä ja laajeneva automaatio sekä robotiikka luovat kiihtyvään tahtiin uusia markkinoita ja niille turhaa tavaroita ja palveluja, on tällaisenaan pelottava ja tummasävyinen.

     Tässä kohtaa voidaan ehkä ottaa hieman naivisti analogiat stratosfäärin ja troposfäärin suojelevista vaikutuksista ilmastoon ja maan eliöihin. Olisiko edellisten kanssa analogia teknosfääri ja sen hillitsevä näkymätön käsi, joka estää ihmistä ottamasta käyttöön, mitä hölmösovellutusta tahansa?

     Filosofinen kysymys. Toisin sanoen teknosfääri olisi ihmisten suuri moraalinen olotila, jossa hän ei ota käyttöön vaarallisia tekniikoita ja kehittää sellaisia tekniikoita, joilla voidaan ratakaista suuria ongelmia, esimerkiksi ilmastomuutos.

     Palataan hetkeksi automaation mahdollisesti tuottamaan hurjaan ja osin turhaan tavarapaljouteen.

     Tässä tilanteessa ratkaisu maailman estämiseksi täyttymästä romulla ja jätteellä saattaisi olla kiertotalous. Kun se toimii kunnolla, keksintöjä ja uusi menetelmiä, uusia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja syntyisi, kierrätysmateriaaleista ja ideoista. Yhteiskuntien rattaat alkavat pyöriä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *