Siirry pääsisältöön


1685. Robotiikka ja kiertotalous - Veli ja sisar


     Maalimankuva käsite syntyi vasta 1800-luvulla ja me jo nyt puhumme tunteikkaasta ystävärobotti Pepperistä (HS 14.10). Sosiaali-ja terveydenhoitoyhtiö Attendo suunnittelee robottien käyttöä lääkejakelussa. Varmaan se on järkevä hanke, jos tavoitteena on automatisoida lääkedosetin sisältö, jonka ihminen antaa potilaalle.

     Kaiken kaikkiaan automaatio, digitalous ja robotiikka ovat kaikissa OECD-maissa kärkihankkeita tuottavuuden kohottamisessa. Yhdysvallat, Etelä-Korea, Saksa ja Japani ovat robotiikan johtavia maita. Australiassa jopa tuorevihannestuotanto on automatisoitu huippuunsa.

     Tästä huolimatta näissä maissa työttömyys on alhainen, robotit eivät ole syöneet työpaikkoja, ehkä päinvastoin.

     Yhtenä syynä tähän on vaha, mutta edelleen pätevä argumentti, että automaatio kehittyäkseen jatkuvasti vaati uusia innovaatiota, menetelmiä, materiaaleja ja uudenlaista ja erilista osaamista ja asiantuntijoita ja henkilöitä.

     Tämä on vain puoli totuus.

     Samalla kun automaation kehityksen mahdollisuudet antavat uusia keinoja tuottaa ennen kokemattomia ja -näkemättömiä viihde- ja kulutusmarkkinoita, niin markkinataloudessa automaatio myös vääjäämättömästi vastaa näihin markkinoihin tuottamalla ennen kokemattomia ja ennennäkemättömiä viihdekokemuksia- ja palveluja sekä kulutustavaroita.

     Tällöin elämäntyylit voivat muuttua esimerkiksi sellaisiksi, että kodin sisustus voi mennä vaihtoon monta kertaa vuodessa, jne…

     Näköala, missä jatkuvasti kehittyvä ja laajeneva automaatio sekä robotiikka luovat kiihtyvään tahtiin uusia markkinoita ja niille turhaa tavaroita ja palveluja, on tällaisenaan pelottava ja tummasävyinen.

     Tässä kohtaa voidaan ehkä ottaa hieman naivisti analogiat stratosfäärin ja troposfäärin suojelevista vaikutuksista ilmastoon ja maan eliöihin. Olisiko edellisten kanssa analogia teknosfääri ja sen hillitsevä näkymätön käsi, joka estää ihmistä ottamasta käyttöön, mitä hölmösovellutusta tahansa?

     Filosofinen kysymys. Toisin sanoen teknosfääri olisi ihmisten suuri moraalinen olotila, jossa hän ei ota käyttöön vaarallisia tekniikoita ja kehittää sellaisia tekniikoita, joilla voidaan ratakaista suuria ongelmia, esimerkiksi ilmastomuutos.

     Palataan hetkeksi automaation mahdollisesti tuottamaan hurjaan ja osin turhaan tavarapaljouteen.

     Tässä tilanteessa ratkaisu maailman estämiseksi täyttymästä romulla ja jätteellä saattaisi olla kiertotalous. Kun se toimii kunnolla, keksintöjä ja uusi menetelmiä, uusia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja syntyisi, kierrätysmateriaaleista ja ideoista. Yhteiskuntien rattaat alkavat pyöriä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *