Silloin kun johtamisen ainut työkalu on vasara, niin silloin kaikki muut keinot näyttävät nauloilta. Vaatii hirvittävää lapiointia saa johtamisen kelkka tuollaisessa tilanteessa kääntymään oikeaan suuntaan. Siiloin pitää esittää kysymys: haluatko olla namisissa nykytilateen kanssa, vai oikeassa. Konsultin kysyessä, rivi johtajalta mitä tekisi nyt toisin, ja jos vastus on, minä vain olen, tilanne on vakava. Jos kaiken lisäksi keskijohto, kuten joskus on, osoittaa välinpitämättömyyttä tai jopa halveksintaa kehittämistyötä kohtaan., kivireki vaatii lastin purkamista.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti