Siirry pääsisältöön


3842. jJota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi

Kenenkään mieleen ei tullut ajatus, että minun pitäisi koulussa oppia jotakin, vaikka kyllä opettaja antoi minulle läksyjä kuten muillekin oppilaille. Lueskelin rispaantuneita kirjojani vuoteeni päällä kynttilän valossa vaihtelevalla innolla, etenkin maantietoa.  Ja yhtäkkiä havaittiin, etenkin yläluokan opettaja, että voisin pyrkiä yhteiskouluun. Se oli täyin hullu ajatus, sillä en osannut kunnolla kirjoitta enkä sujuvasti lukea.

Äitini sairastuttua keuhkotautiin minut siirrettiin yhdeksänvuotiaana asumaan hänen kotitaloonsa, jota asuttivat kolme enoani. Enot olivat jostain syystä aina vihaisia ja  jatkuvissa riidoissa keskenään. Jouluksi enot teurastivat lampaan, jota kypsyteltiin pitkään uunissa. Heidän ollessa hyvällä tuulella sain käydä katomassa uunin luukusta paistuvan lampaan potkaa. Jouluaattona kun pääsin syömään samaan pöytään, vanhin eno kehui lampaan lihan maittavuutta, mutta minulle sitä ei tarjottu, koska oli vain poika. Kouluruokaa söin aina niin paljon, kuin vatsaan mahtui, jos sitä oli riittämiin. Syksyllä meidän oppilaiden piti mennä päiväksi metsään keräämään puolukoita opettajan kellariin säilöttäviksi, koska sanojensa mukaan opettaja antiasi sieltä marjoja koulun keittäjälle oppilaiden marjapuuroon.

Yhtenä sateisena aamuna seisoin ison kuusen juurella vanahan yhteiskoulutalon takan odottamassa kellojen soittoa sisään taloon. Aluksi opettaja käski kirjoittamaan hänen sanelunsa mukaan lyhyen kappaleen lauseita.  Tullessaan minun kohdalleni tarkastamaan tuloksia hän virkkoi. ”Ette osaa kirjoittaa mitään”. Matematiikan kokeista en paljoa muista.

Viikkojen päästä tulosten tulessa koulun näyttötaululle nimeäni ei ollut missään listassa. Syksyn tullessa sain tietää päässeeni sisään viidenneltä vaarapaikalta. Se riitti, mutta yksityiskouluna eteen tuli vielä iso kynnys lukukausimaksuista. Minut oli monen kertaan uhattu jo erottaa, kun maksuja ei kuulunut. Lopulta joku tuntematon taho maksoi maksut. Myöhemmin maksoin itse kesäansioillani.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *