Siirry pääsisältöön

3842. jJota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi

Kenenkään mieleen ei tullut ajatus, että minun pitäisi koulussa oppia jotakin, vaikka kyllä opettaja antoi minulle läksyjä kuten muillekin oppilaille. Lueskelin rispaantuneita kirjojani vuoteeni päällä kynttilän valossa vaihtelevalla innolla, etenkin maantietoa.  Ja yhtäkkiä havaittiin, etenkin yläluokan opettaja, että voisin pyrkiä yhteiskouluun. Se oli täyin hullu ajatus, sillä en osannut kunnolla kirjoitta enkä sujuvasti lukea.

Äitini sairastuttua keuhkotautiin minut siirrettiin yhdeksänvuotiaana asumaan hänen kotitaloonsa, jota asuttivat kolme enoani. Enot olivat jostain syystä aina vihaisia ja  jatkuvissa riidoissa keskenään. Jouluksi enot teurastivat lampaan, jota kypsyteltiin pitkään uunissa. Heidän ollessa hyvällä tuulella sain käydä katomassa uunin luukusta paistuvan lampaan potkaa. Jouluaattona kun pääsin syömään samaan pöytään, vanhin eno kehui lampaan lihan maittavuutta, mutta minulle sitä ei tarjottu, koska oli vain poika. Kouluruokaa söin aina niin paljon, kuin vatsaan mahtui, jos sitä oli riittämiin. Syksyllä meidän oppilaiden piti mennä päiväksi metsään keräämään puolukoita opettajan kellariin säilöttäviksi, koska sanojensa mukaan opettaja antiasi sieltä marjoja koulun keittäjälle oppilaiden marjapuuroon.

Yhtenä sateisena aamuna seisoin ison kuusen juurella vanahan yhteiskoulutalon takan odottamassa kellojen soittoa sisään taloon. Aluksi opettaja käski kirjoittamaan hänen sanelunsa mukaan lyhyen kappaleen lauseita.  Tullessaan minun kohdalleni tarkastamaan tuloksia hän virkkoi. ”Ette osaa kirjoittaa mitään”. Matematiikan kokeista en paljoa muista.

Viikkojen päästä tulosten tulessa koulun näyttötaululle nimeäni ei ollut missään listassa. Syksyn tullessa sain tietää päässeeni sisään viidenneltä vaarapaikalta. Se riitti, mutta yksityiskouluna eteen tuli vielä iso kynnys lukukausimaksuista. Minut oli monen kertaan uhattu jo erottaa, kun maksuja ei kuulunut. Lopulta joku tuntematon taho maksoi maksut. Myöhemmin maksoin itse kesäansioillani.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *