Siirry pääsisältöön

2105. Poliittiset virkanimitykset ja korruptio

    Helsingin Sanomat analysoi valaisevasti poliittisia virkanimityksiä prosessina ja keitä on viimeaikoina nimitetty korkeisiin virkoihin. Lehti ihmettelee Suomen tapaa ohittaa pätevin mm SP:n pääjohtajan viran ja sen johtokunnan jäsenten täytössä. Analyysi päättyy lauseeseen. ”Kaikkien johtoon on viime vuosina tehty nimityksiä, joissa pätevä vaikuttaa voittaneen pätevimmän”(http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005360422.html).
     Tähän ilmaisuun ei voi valitettavasti täysin yhtyä henkilö, joka on sisältä seurannut virkojen täyttöä ja on ollut poliittisten nimitysten ja nimitettyjen kanssa päivittäin tekemisessä. On lukuisia esimerkkejä, jossa poliittisesti valittu on pätemätön virkaan eikä hän ole osoittanut myöhemminkään erityisiä kehittymisen merkkejä.
    On tapauksia, joissa virkaan nimitetyn pääjohtajan avuksi valtiovarainministeriö on määrännyt asiantuntijan auttamaan pääjohtajaa sotkujen selvittelyssä. Kun ne selvitetty, asiantuntija saa mennä ja pääjohtaja saa vuoden kehittäjän palkinnon. Suuri ongelma onkin, kun julkishallinnon virkoihin ei taritse valita pätevintä, vaan muodolliset pätevyysvaatimukset täyttävä. Tämä vie myös pohjaa valitsematta jääneiden pätevien työmotivaatiolta. Kun työtekijät ovat vähitellen tottuneet tällaiseen hallintoon, se on erittäin vaarallista, koska se saattaa edistää adaptoitumista korruptiiviseen hallintoon.
     Osastopäällikkö ja apulaisosastopäällikkö ovat tunnettuja virkanimikkeitä ministeriöissä, toinen kuuluu toiselle ja toinen toiselle valtapuolueelle. Tämä ei tietenkään ole paras tapa hoitaa asioita. Se vie uskottavuutta ministereiden vaatimuksilta tehosta toimeenpanoa.
     Joskus poliittisesti valittua henkilöä voidaan alkaa pitää ministeriön tai viraston sisällä niin vaikutusvaltaisena, että se voi johtaa joidenkin henkilöiden omituiseen käyttäytymiseen, esim kahvipöydässä, vaikka loppujen lopuksi ns poliittisella henkilöllä ei ole yhtään enemmän valtaa kuin muillakaan.  Variaatioita on lukemattomia ja ne saatavat johtaa hyvin omituiseen organisaatiokulttuureihin.
     Ei ole kauaa, kun ministeriöön poliittisesti valittu henkilö ilman tilintarkastajapätevyyttä toimi ministeriön toimialaan kuuluvan säätiön tilintarkastajana. Tilintarkastus ei huomannut säätiön laittomia menettelyjä.
     Henkilökunta tietää varsin hyvin, kuka jää milloinkin eläkkeelle ja minkä puolueen reviirin, mikin merkittävä virkapaikka kuuluu. Viran auettua tämä on saattanut johtaa hupaisiin tilanteisiin virkaan haluavan henkilön liittyessä ennen nimitystä siihen puolueeseen, josta katsoo olevan etua virantäytössä, useimmiten ilman tulosta. Turhautumien on molemminpuolista.
     Kaiken kaikkeaan on sanottava, että alemman tason poliittiset nimitykset ovat vähentyneet ja jos henkilö on pätevä, hän voi porata hallinnossa aivan kohtuullisen uran.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *