Siirry pääsisältöön


2105. Poliittiset virkanimitykset ja korruptio

    Helsingin Sanomat analysoi valaisevasti poliittisia virkanimityksiä prosessina ja keitä on viimeaikoina nimitetty korkeisiin virkoihin. Lehti ihmettelee Suomen tapaa ohittaa pätevin mm SP:n pääjohtajan viran ja sen johtokunnan jäsenten täytössä. Analyysi päättyy lauseeseen. ”Kaikkien johtoon on viime vuosina tehty nimityksiä, joissa pätevä vaikuttaa voittaneen pätevimmän”(http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005360422.html).
     Tähän ilmaisuun ei voi valitettavasti täysin yhtyä henkilö, joka on sisältä seurannut virkojen täyttöä ja on ollut poliittisten nimitysten ja nimitettyjen kanssa päivittäin tekemisessä. On lukuisia esimerkkejä, jossa poliittisesti valittu on pätemätön virkaan eikä hän ole osoittanut myöhemminkään erityisiä kehittymisen merkkejä.
    On tapauksia, joissa virkaan nimitetyn pääjohtajan avuksi valtiovarainministeriö on määrännyt asiantuntijan auttamaan pääjohtajaa sotkujen selvittelyssä. Kun ne selvitetty, asiantuntija saa mennä ja pääjohtaja saa vuoden kehittäjän palkinnon. Suuri ongelma onkin, kun julkishallinnon virkoihin ei taritse valita pätevintä, vaan muodolliset pätevyysvaatimukset täyttävä. Tämä vie myös pohjaa valitsematta jääneiden pätevien työmotivaatiolta. Kun työtekijät ovat vähitellen tottuneet tällaiseen hallintoon, se on erittäin vaarallista, koska se saattaa edistää adaptoitumista korruptiiviseen hallintoon.
     Osastopäällikkö ja apulaisosastopäällikkö ovat tunnettuja virkanimikkeitä ministeriöissä, toinen kuuluu toiselle ja toinen toiselle valtapuolueelle. Tämä ei tietenkään ole paras tapa hoitaa asioita. Se vie uskottavuutta ministereiden vaatimuksilta tehosta toimeenpanoa.
     Joskus poliittisesti valittua henkilöä voidaan alkaa pitää ministeriön tai viraston sisällä niin vaikutusvaltaisena, että se voi johtaa joidenkin henkilöiden omituiseen käyttäytymiseen, esim kahvipöydässä, vaikka loppujen lopuksi ns poliittisella henkilöllä ei ole yhtään enemmän valtaa kuin muillakaan.  Variaatioita on lukemattomia ja ne saatavat johtaa hyvin omituiseen organisaatiokulttuureihin.
     Ei ole kauaa, kun ministeriöön poliittisesti valittu henkilö ilman tilintarkastajapätevyyttä toimi ministeriön toimialaan kuuluvan säätiön tilintarkastajana. Tilintarkastus ei huomannut säätiön laittomia menettelyjä.
     Henkilökunta tietää varsin hyvin, kuka jää milloinkin eläkkeelle ja minkä puolueen reviirin, mikin merkittävä virkapaikka kuuluu. Viran auettua tämä on saattanut johtaa hupaisiin tilanteisiin virkaan haluavan henkilön liittyessä ennen nimitystä siihen puolueeseen, josta katsoo olevan etua virantäytössä, useimmiten ilman tulosta. Turhautumien on molemminpuolista.
     Kaiken kaikkeaan on sanottava, että alemman tason poliittiset nimitykset ovat vähentyneet ja jos henkilö on pätevä, hän voi porata hallinnossa aivan kohtuullisen uran.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *