Georgian sodan kyynisen karnevalistista loppuvaihetta kuvaa se, kuinka
ihmiset Tbilisistä kävivät bussilasteittain katomassa kaupungin laidalla, miltä
sota oikein näyttää paikan päällä. Nyt sota siellä on jäätynyt kohmeloon, josta
kukaan ei ole kiinnostunut.
Itä-Ukrainan pitkittyvä kriisi osoittaa, että kyse ei ole vain sapelien kalistelusta, vaan harkitusta pitkän aikavälin painostamisesta. Venäjän tavoitteena on, ettei Ukraina pääsisi kehittymään länsisuuntautuneeksi maaksi, vaan se olisi korruptoitunut ja heikko valtio, jota Venäjän oli helppo hallita ja ohjailla eri keinoin. Venäjän lisääntyvällä painostuksella Ukrainaan tavoitteena on saada aikaan tilanne samankaltaiseksi, kuin se on nyt Etelä-Ossetiassa.
Tilanne on vielä kuitenkin epäselvä Ukrainassa. Asiantuntijat ovat esittäneet monia eri teorioita Venäjän lopullisista tavoitteista. Putin ystävä Arkadi Rotenberg on saanut urakan rakentaa silta Krimille Kertsin salmen yli vuoteen 2018 mennessä. Aikataulu näyttää venyvän vuoden 2019 loppuun (https://yle.fi/uutiset/3-9107525).
19 kilometrin silta Asovanmeren niemen jatkeena yli salmen on kallis ja kriisitilanteissa ilma-aseille haavoittuva. Näyttää siltä, että kuitenkin Venäjän korvaa sillalla maaväylän valtaamisen Mustanmeren rantaa pitkin Krimille.
Käytävän saaminen ei tapahtuisi käden käänteessä. Separatistien voimin se ei onnistu. 200 kilometrin kapea rintama Mustameri selustana on sotilasstrategisesti vaarallinen sen haltijoille. Se on vihollisen katkaistavissa suhteellisin pienin resurssein.
Kunnollisen maayhteyden saaminen mannerta pitkin toisi kuitenkin Putinille aivan toisen suuruusluokan edun ja turvatien Krimille kuin riskialtis silta tai nykytilan jäädyttäminen. Sen takia Venäjälle on tärkeää pitää sellaiset suhteen Ukrainaan, että sillä säilyy maayhteys Krimille Ukrainan kautta. Hätä tilassa Venäjä voi vallata Itä-Ukrainalta maakaistan Krimille liittämiseksi Krimin tiiviimmäksi osaksi Venäjän valtapiiriä. Voi olla myös niin, että muuttuvassa Itämeren tilanteessa Venäjälle on liian riskialtista jättää Mustanmeren laivaston huolto yksinomaan Kertsin sillan varaan.
Itä-Ukrainan pitkittyvä kriisi osoittaa, että kyse ei ole vain sapelien kalistelusta, vaan harkitusta pitkän aikavälin painostamisesta. Venäjän tavoitteena on, ettei Ukraina pääsisi kehittymään länsisuuntautuneeksi maaksi, vaan se olisi korruptoitunut ja heikko valtio, jota Venäjän oli helppo hallita ja ohjailla eri keinoin. Venäjän lisääntyvällä painostuksella Ukrainaan tavoitteena on saada aikaan tilanne samankaltaiseksi, kuin se on nyt Etelä-Ossetiassa.
Tilanne on vielä kuitenkin epäselvä Ukrainassa. Asiantuntijat ovat esittäneet monia eri teorioita Venäjän lopullisista tavoitteista. Putin ystävä Arkadi Rotenberg on saanut urakan rakentaa silta Krimille Kertsin salmen yli vuoteen 2018 mennessä. Aikataulu näyttää venyvän vuoden 2019 loppuun (https://yle.fi/uutiset/3-9107525).
19 kilometrin silta Asovanmeren niemen jatkeena yli salmen on kallis ja kriisitilanteissa ilma-aseille haavoittuva. Näyttää siltä, että kuitenkin Venäjän korvaa sillalla maaväylän valtaamisen Mustanmeren rantaa pitkin Krimille.
Käytävän saaminen ei tapahtuisi käden käänteessä. Separatistien voimin se ei onnistu. 200 kilometrin kapea rintama Mustameri selustana on sotilasstrategisesti vaarallinen sen haltijoille. Se on vihollisen katkaistavissa suhteellisin pienin resurssein.
Kunnollisen maayhteyden saaminen mannerta pitkin toisi kuitenkin Putinille aivan toisen suuruusluokan edun ja turvatien Krimille kuin riskialtis silta tai nykytilan jäädyttäminen. Sen takia Venäjälle on tärkeää pitää sellaiset suhteen Ukrainaan, että sillä säilyy maayhteys Krimille Ukrainan kautta. Hätä tilassa Venäjä voi vallata Itä-Ukrainalta maakaistan Krimille liittämiseksi Krimin tiiviimmäksi osaksi Venäjän valtapiiriä. Voi olla myös niin, että muuttuvassa Itämeren tilanteessa Venäjälle on liian riskialtista jättää Mustanmeren laivaston huolto yksinomaan Kertsin sillan varaan.
Kommentit
Lähetä kommentti