Siirry pääsisältöön

2325. Putin ja Trump ovat Turkille katastrofisulhasmiehiä

     Ei ole monta vuotta siitä, kun Turkki ampui 2015 alas venäläisen hävittäjäkoneen nippa napaa omassa eteläisessä ilmatilassaan. Putin uhkasi rangaista kovilla otteilla. Kumpikin osapuoli unohti uhkauspuuskansa ja niinpä maat jatkoivat rinnakkaiseloaan niin, kuin Erdoganin ampumispuuhia ei olisi ollut ollutkaan.
     Kenellekään ei ole varmaa tietoa, missä välissä syksyllä 2019 Erdogan sai päähänsä vallata kurdien perinteisiä alueita Syyrian vastaisella rajalla. Sodan päämäärästä Turkin päämies on todennut vain, ettei tulitaukoa tehdä milloinkaan paitsi silloin, kun hän haluaa. Ilmeisesti hän tyytyy suojavyöhykkeeseen.
     Tätä kunkkua pitää varoa, sillä hän on muistuttaa miestä, jota ei pidä herättää öisin. Kriisialueen toinen sulhasepeli Trump antoi rukkaset kaikille huomaamilleen tahoille poistunen nopeasti paikalta vailla minkäänlaista itsetutkistelua mielessään. Trumpin Yhdysvallat selitteli perusteluna, että Turkki ei nyt näytä tekevän operaatiota Syyrian raja-alueella. Tällaiset perustelut ovat kuin suo, joka imaisee sisäänsä.
     Kauppamiehenä Trump ymmärtää, että hänen uudelleen valintansa edellyttää USA-keskeisen maailmanjärjestyksen markkinointia kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. On Putininkin valtakunnalla isona herrana toimisesta perinteitä. Neuvostoliitto antoi 1940-luvulla läntisille naapurivaltioilleen mittavasti ruoka-apua, vaikka miljoonia oman maan asukkaita kuoli saman aikaisesti nälkään. Tämän tarkoituksena oli näyttää muille maille, että täältä pesee.
     Putinin toivuttua alueen rauhantekijän roolistaan hän hivuttautuu alueelle tavalla tai toisella ja hyötyy paranevasta asemastaan Lähi-Idässä. On selvää, että Trump teki strategisen virheen USA:n vetäytyessä Syyriasta. Pian myös nähdään, onnistuvatko nyt enkeleiden puolella näyttelevät Trump ja Putin olemaan todellisia rauhan miehiä . On paikallaan kuuluisan filosofin M. Foulcaultin kysymys: mitä nyt tapahtuu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *