Kokonaislukuja 1,2,3… jne on pidetty
kautta historian maagisina elementteinä ja ne muodostavat jokapäiväisessä laskemisessa
käyttökelpoisen systeemin. Niitä kokonaislukuja, jotka ovat jaollisia vain ykkösellä
ja itsellään, kutsutaan alkuluvuiksi. Tästä taas on poikinut vuosisatoja
riivannut mysteeri alkuluvun yleiseksi kaavaksi. Ongelma voidaan pelkistää kysymykseen
siitä, mikä on suuruusjärjestyksessä seuraava alkuluku alkuluvun n jälkeen. Eli jos oletetaan, että luku 1111 on alkuluku
niin, mikä on luvun 1111 jälkeen seuraava alkuluku. Tällaista kaava ei ole vielä
keksitty.
Tietokone voidaan kyllä panna
laskemaan luvun 1111 jälkeinen alku luku a, mutta tämä tapa ei ole yleispätevä,
koska tilanne voidaan laajentaa niin suurelle luvulle b,
että tietokone kapasiteetti K ei riitä. Lukua a siis voidaan kasvattaa rajatta,
mutta koneen kapasiteettia K ei.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti