Tämä on tosi tarina. Kun laitoin sukulaispojalleni Danske pankkiin vakituisen tavan mukaan muutan kympin kuukausi rahaa, pankista tuli tekstiviesti, jossa pyydettiin kertomaan, kuka tämä sukaulaispoika oikein on. Vähän aikaa ihmettelin, voiko tämä olla totta, että joko pankki tai jokin vielä korkeampi taho valvoo, miten vaatimattomia rahojani käytän. Totta on. Kun katsoin tarkemmin tapahtuman syötettäni pankkiin, pisti silmään käyttämäni viite. Tämän panin aivan randomilla, koska pankki huomautti viitteen puutumista ja muutoin maksu ei olisi onnistunut. Viite oli afd (näppäimistössä vasemmalla peräkäin olevat kirjaimet). Tutkittuani tarkemmin asia huomasin lyhenteen AfD tarkoittavan saksalaista oikeistopuoluetta ”Vaihtoehto Saksalle”. Meitä valvotaan. Se siitä ilmaisuvapaudesta.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti