Työnpäivän kunniaksi kerrataan työehtosopimuksien konkarin Lasse Laatusen ajatus 30.4.2024 A-studiossa nykyisestä työmarkkina-asetelmasta. Hallitus on ajautunut istumaan pommin päälle, koska elinkeinoelämän hallitukselle sanelema kuuden kohdan työehtolakipaketti ei sisällä yhtään neuvotteluvaraa, vaan on annettu ehdottomasti noudatettavaksi. Laatusen mukaan tämä kasvattaa pysyvästi kuilua sopia työehdoista osapuolten kesken. Pitkään jatkunut sopimisen kulttuuri on rikki, mikä näkyy ensikertaa syksyn palkkaneuvotteluissa. Ainut minkä Laatunen näki jonkin laiseksi ratkaisun avaimeksi, on Orpon asteleminen Pitkänsilla yli Hakanimeen sovinnon kättä ojentamaan. Ja tähän ei n nykytilanteen kovat asenteet eivät taivu. Yksittäisen henkilön laittomasta lakkoiluista sakottamisen Laatunen näki hyvin vaarallisena ja typeränä. Voidaan myös kysyä, kuka masinoi OAJ:n puheenjohtajaa Kaarina Murtoa ja Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä antamaan lausuntoja syksyn palkkaneuvotteluista. He vain sekoittavat pakkaa.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti