Siirry pääsisältöön


615. Eilinen MOT-ohjelma ja tarjonnan talousoppi

Älykkö Umberto Econ kirja Prahan kalmiston juoni alkoi mielikuvitusmaailman otoksilla, mutta vähitellen lukija huomasi juonen olevan totta. Eilisen tv 1:n MOT-ohjelman katselemisessa tuli sama tunne.

Esko Ahon hallituksen aloittama markkina-, sijoittaja- ja   tarjontavetoisen talouslinjan siemenet kylvettiin 1980-luvulla ja seuraavat hallitukset jatkoivat. Yhtiöitettiin, palkkaveroja alennettiin, omaisuusvero poistetiin sekä pääoma- ja yhteisöveroja rukattiin alaspäin. Uskottiin tihkumissääntöön: kun rikkaiden veroja lasketaan, sieltä tippuu muruja myös katutasoon. Ei tippunut. Budjetteja on sopeutettu rajusti alas raameihin. Syksyllä sovittiin palkan korotuksissa lähes nollalinja. Opintoja aiotaan nopeuttaa, työuria pidennetään ja muutoinkin työmarkkinoille ollaan työntämässä porukkaa olan takaa lisää.

Utuisena teoriana on ollut vain, että kyllä tarjonta panee rattaat pyörimään. Hyvä on, jos teoria pätee.

Samassa MOT-ohjelmassa hallituksen neuvonantaja tri Jukka Pekkarinen totesi silmää räpäyttämättä, että Suomea vaivaa viennin yksipuolisuus ja vähyys, jalostusarvon olemattomuus, tuottavuuden taantuminen ja kotimaisten investointien vähyys.

On hyvin vaikeaa kuvitella, miten tarjontatalous voi poistaa Pekkarisen esittämiä vakavia ongelmia. Se on vientiteollisuuden johdon tehtävä, eikä kuulu katutason ihmisten toimenkuvaan. Johdolla on käytettävissä tähän koulutettu väestö, hyvin toimiva oikeusvaltio, runsaat luonnon varat ja valtion tukimiljardieurot.

Kun katsoo kaukaa tarjontatalouden saavutuksia, ne sopivat yhä huonommin vastaamaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion tarpeita. Masennusta lisää vielä se, että taloustieteessä on ehkä paljastunut ja ehkä paljastuu lisää piirteitä, että se on vain kasa nyrkkisääntöjä ja sen sisältämä tiede saattaa olla vain tässä viidakossa tieteilemistä. Harjoitettu talouspolitiikka voi olla se mukaista. Tämä on vain arvelua.

Tuntuu kummalliselta, että monien vaalien lähestyessä, mikään puolue ei ole muotoillut poliittista ohjelmaa harjoitetun tarjontatalouden epäkohtiin ja sen kansalaisille aiheuttamiin kurjistumisiin perusten. Ei kannata pelätä, että oma puolue on ollut muka harjoittamassa tarjontataloutta. Aina voi rehellisesti virheensä tunnustaa ja aloittaa uusi elämä. Nyt olisi se hetki.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *