Vankilajohtajien neuvottelupäivät
oli korvaamaton foorumi saada uusia näkökulmia vankiloiden johtamiseen, tiedottaa
asioista monensuuntaisesti, saada palautetta ja keskustella ajankohtaisista asioista
tai jopa yksittäisen vangin sijoittamisesta. Johtajien koulutuspohja vaihteli kansakoulusta,
sosionomiin, notaariin ja varatuomariin. Parhaat puheenvuorot kuultiin kansakoulupohjalta
johtajiksi nousseilta, vankilassa pitkään karaistuneilta miehiltä, jotka sanoivat
mitä ajattelivat. Ministerin vastaanotto Smolnassa kruunasi päivät. Asemani nousi
heidän silmissään ministeriön nimittäessä minut vankeinhoidon koulutuskeskuksen
johtokuntaan, joka päätti myös vartijakurssien oppilasvalinnoista. Tosi asiassa
johtokunnalla ei juuri valtaa ollut, sillä Koojii istui sen puheenjohtajana ja tämän
jälkeen ylijohtajana päättäessä koulutuskeskuksen asioista.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti