Menin tapaamaan Ratakadulle keskusrikospoliisin
päällikköä Toivo Laentoa, ja hän osoittautui jämptiksi herrasmieheksi. Hänen
järjestämänsä seminaari pidettiin kunniallisessa Syvälammen motellissa, ja sen pääaiheena
oli työstää keskusrikospoliisin tulosalueet ja niille tulostavoitteet. Tulosalueet
voitiin rinnastaa yksityissektorin liiketoiminta-alueisiin. Keskusrikospoliisissa
niitä olivat rikostutkinta, rikostorjunta ja tiedustelu ja Interpol sekä hallinto.
Nämä saattoivat tuntua itsestään selviltä, mutta niiden sisällön märittely ja tulostavoitteiden
asettaminen vaativat vakavaa pohdintaa ja herätti keskustelua. Ne nostivat myös
esille matriisiorganisaation käyttöönottamisen mahdollisuudet. Tulosalueet olisivat
matriisin toisena sivuna ja osastot toisena. Kuin sinetiksi seminaarin tärkeydelle
kokenut komisario lausahti, että kaikki työmme johtui vain kolmesta syystä: rahasta,
seksistä ja mustasukkaisuudesta. Seminaarin toisena aiheena oli johtoryhmätyö.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti