Varsinkin Ylessä asiat voivat näyttää erilailta, mitä todellisuus on. Mutta todellista on, että Mikko Kekäläinen on Ylen työn sankari Puoli Seitsemän ohjelmallaan. Joka ikinen ilta hän pitää eloisuudellaan katsojat hyvällä tuulella ja vieraansa koukussaan. Niin kauan kuin muistia riittää, hän kutsuu vieraakseen lyhyttä, pitkää, paksua ja laihaa ukkoa ja akkaa. Jos vieraalta on sanat lujassa, Mikko poika panee viirit liehuen ja pasuunat ryskyen raikumaan ihmisvetoista tyrskintää, että studio tärisee. Ja tätä show meininkiä mies jatkaa väsymättä. Tarkemmin ajatellen ei se mikään ihme ole, sillä piilo atleettinen Mikko kampesi kerran olympia hopeamitali painija Marko Asellin pötkölleen mattoon.
Yllä oleva
on pelkkä lässytystä, ellei esitä jotain verrokkia Mikolle Ylessä. Ja niitä
näyttää olevan paljon. Tämä kuuluisa näyttää sana kertoo, että silmä näkymällä
kerran viikossa tunnin ajan jokin Ylen arvonsa tunteva toimittaja istuttaa
tuoliinsa maan silmäätekevän persoonan. Tunti menee käsikirjoituksen mukaan
enemmän tai vähemmän kiinnostavasti tai enemmän tai vähemmän kömmähdyksiä
sisältävästi.Taannoin kuuluisa eliittitoimittaja istunnon lopuksi kiitti väärä
henkilö, koska sekosi nimessä.
Ottamalla muurahaisilta mitään pois ja lisäämättä mitään Ylen toimittajien ammattitaitoon, kummallakin porukalla on oma hierarkiansa. Mutta muurahaiset ovat rehellisempiä. Niiden työläiset raahaavat kaiken kansa nähden kuningatartaan viholliselta suojaan. Ylessä puolestaan piilotellaan syystä tai toisesta sekä prinsessoja että prinssejä.
PS. Tieto-organisaationa Yle on heikkouksineen ja vahvuuksineen todennäköisesti samankaltainen kuin mitä tahansa henkilöstö valtainen verrokki konserni. Muutamalla näköhavainnolla ei ole mitään todistusvoimaa arvioidessa ison organisaation elinvoimaisuutta.
Kommentit
Lähetä kommentti