Ylen A-studiossa Suomen sotilaspolittiisen aseman arvioitiin Ukrainan tilanteen eskaloituessa muuttuvan niin, että maamme liittyy Natoon. Pisto E.J. Penttilän monimutkainen päättelyketju sai toisten jäsenten päät nyökkäilemään. Penttilän sanoman ydin oli, että Ukrainan kriisin huipentuessa, maaltamme kysytään, kumpaan leiriin kuulumme.
Epäselväksi jäi
oleellinen seikka, kuka kysyy. Vaikka kysyjä olisi Yhdysvallat, mikä estää
meitä veisaamasta vanhan virren liittoutumattomuudestamme. Penttilän ja
kumppaneiden mukaan tämä on vanhanaikainen näkemys, sillä eri paikoissa
maapalloa samanaikaiset kriisiytymiset vaativat heti valitsemaan puolensa. Taiwan, Etelä-Ossetia, Afganistan, Iran, Israel, Malesia, Intia ovat kriisi uhkien varjostamia.
Joissain näitä voi nopeasti roihahtaa.
On
myönnettävä, että monen maan samanaikaisen kriisi uhan olosuhteissa todennäköisyys
yhdelle kriisille on melko suuri. Todennäköisyyttä lisää huomattavasti se, että
kriisit ilmeisesti ovat toisistaan riippuvaisia. Oletetaan, että yhden kriisin todennäköisyys, kun kriisit olisivat toisistaan riippumattomia, on
20 prosenttia eli 0,2. Silloin todennäköisyys, että vähintään yksi kriisi neljästä tapahtuu ei ole 4 x
0.2, vaan 1-0,8, jossa 0,8 on korotettu neljänteen potenssiin. Silloin toisistaan rippumattominen yhden kriisin tapahtumisen todennäköisyys 0,59 eli kahakka tapahtuu todennäköisemmin, kuin ei tapahdu. Täytyy muistaa, että oletuksena on, että kriist ovat toisistaan rippumattomia, mikä ei vastaa todellisuutta. Toisin sanoen kriisin taphtuminen on hvyin todennäköistä.
Kommentit
Lähetä kommentti