Siirry pääsisältöön


2822. Hävyttömyyksiä sisältävä hiljaisuuden tyrannia loppui Mainilassa 1939

Missä seisoimme silloin, kirjoittaisi Kjell Westö.  Suomi oli saavuttanut syksyllä 1941 Petroskoin Äänisen rannalla. Isä toi kenttä pullosta äänisen vetää minun viivästyneisiin kastajaisiini. Topi Kärki istui siellä jossain kannon nokassa säveltämässä suomaisen sävellyskilpailuun valssia, koska katsottiin, että meidän sotilaamme vetelevät jatkuvasti kurtuistaan iänikuista  Mantsurian kukkuloilla valssia. Topi voitti komealla ja sykähdyttävällä valssilla Äänisen aallot. Siitä tuli liian hyvä, koska sitä ei saanut Yleisradiossa soittaa 1950-luvullakaan.

Hitler oli keväällä 1940 valloittanut Ranskan tullen tältä retkellään avoautossaan rymistellen Berliinin katuja käsi ojossa taivaaseen.  Hitler oli levoton koko kesän pyöriskellen kantapäillään, että mitä seuraavaksi.  Lontoon ja Britannian pommitukset tietenkin, mutta ei ne riittäneet mahtimiehelle. Kohteille en ne olivat hirveitä, mutta Hitlerille aivan riittämättömiä. Hitler oli raivoissaan, kun uusia hyökkäyskohteita hänen resursseilleen ei ollut. No siitä vaan Belgian ja Tanskan kautta Norjaan.

Kun uusia alueita ei ollut saatavilla Hitler otti Saksan teollisuus pohatat kokoukseen luvaten järjestää heille valtavat panssarivaunu, lentokone-, tykki- ja ammustilaukset. Resurssit saatiin.

Koitti 22.6.1941. Hitler petti sopimuksena Stalinin kanssa hyökäten tuhansilla panssareilla, lentokoneilla ja miljoonaluokan jalkaväellä pari sataa kilometriä ennen, kuin Stalin ymmärsi edes, mistä on kyse.

Tässä vaiheessa Suomi vedettiin muukaan sotaan tai havaittuaan Hitlerin valtavan sotakapasiteetin, maamme lähti Saksan siivellä ottamaan omansa pois. ja siksi Suomen monituhatpäinen sotaväki oli tällöin Petroskoissa.

Kysymys siitä, ajautuiko vai lähtikö Suomi tietoisesti sotaan, oli jatkuva sota historian väittelykohde 1970 ja 1980-luvuilla. Todennäköisesti Saksa näytti silloin niin vahvalta, että sen kyydissä me suomalaisetkin saisimme takaisin korkojen kanssa talvisodassa menetetyt alueemme Petsamoa myöten.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *