Siirry pääsisältöön


2817. Tunnen monta onnellista paria, jotka eivät ole vuosiin puneet toisilleen

Päivän HS:ssä oli juttu naispuolisten varushenkilöiden kokemasta sukupuolisesta häirinnästä. Jo silloin kun naisteen astumisesta ruotuväkeen keskusteltiin, moni ajatteli häirintää tapahtuvan, koska niin tapahtuu kaikissa suurissa yksiköissä, joissa miehet ja naiset kohtaavat kymmeniä keroja päivässä saman tehtävän suorittamisessa naisten ollessa hiljaisesti hyväksytyissä alisteisissa rooleissa. Niin tapahtuu suurissa sairaalayksiköissä, poliisiorganisaatiossa, rajavartiolaitoksessa ja osin vankeinhoitolaitoksessa. Tällaisissa yksiköissä myös pennalismille on jalansijaa.

Joissain näissä naiset voivat joutua henkisesti pätsimäiseen paikkaan. Jos sopimaton käytös on tapahtunut, monet näkijät kääntävät katseensa pois, koska ilmiantamalla ikävän tapauksen, he vuoren varmasti joutuvat silmätikuiksi ja saavat kantelupukin maineen. Toisaalta on myös niin, että sivullisen joutuessa katselemaan tilannetta, hänellä ei ole varmaa tietoa, onko meneillään olevan offensiivi vain leikkiä. Yhtäältä, jos vakavaa sukupuolista lähentelyä tapahtuu, silmin näkijän ei pidä sitä katsoa vain viattomana leikkiä, vaan näkijän on siitä ilmoitettava esimiehelleen.

Ilmeisesti varuskunnissa on jo yhtenäiset menettelyt, miten sukupuolisen häärinnän tapauksia saatetaan päällystön tietoon. En lähde niitä tässä arvioimaan.

Mutta kantahenkilökuntaa en usko silmiään ummistaviksi sukupuolisessa häirinnässä niin, etteikö rankkoihin tapauksiin puututtaisi. Joka tapauksessa, kun nuoret viriilit naiset ja miehet touhuavat samoissa tuvissa ja samankaltaisissa askareissa, jonkinlaista vispilän kauppaa aina tapahtuu. Muutoin tilanteet olisivat luonnon vastaisia. Viime kädessä kysymys on siitä, pidättäytyykö lähentely katseiden luomisena, vai sanailuna, vai hyväksyttävässä yhdessä olossa vai muuttuko se vakavaksi ja vastemieliseksi lähentelyksi. Tällaiseen prosessin joutunut itse tietää, mistä on kyse ja toimii sen mukaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *