Päivän Helsingin Sanomissa A16 oli kaksi Susanna Reinbothin juttua. Ensimmäinen käsitteli Helsingin poliisilaitoksen suhtautumista Aarnio-tapauksen ilmituloon ja toinen brittiläisen poliisiasiantuntija Gordon Harrisonin mielipiteitä poliisin tietolähdetoiminnasta.
Kummasakin oli kysymys siitä, miten yleisön luottamus säilytetään hierarkioita korostavaan organisaatioon.
Hierarkiat eivät tietenkään ole itsetarkoituksia, vaan ne kuuluvat tavalla tai toisella jokaiseen pakkovaltaa käyttävän organisaation luoteeseen kuten poliisille, vankeinhoidolle, verottajalle, rajavartiolaitokselle, tullille, jne.
Tällaisten organisaatioiden sisään rakennettuun identiteettiin kuuluu muiden muassa se, että ylempi taho joutuu puolustamaan alemman tason ratkaisuja. Tämä siksi, että alempi taso joutuu tekemään oikeita päätöksiä ikävissä tapauksissa, esimerkiksi verottaja. Näissä tapauksissa alemmalle tasolle ei jää mitään käteen, jos ylempi ei puolusta niitä.
Seuraavaksi tullaakin Reinbothin ja Harrisonin esiin tuomiin väärinkäytöksiin.
Kuten Harrison korostaa organisaatiossa pitää olla tarkat ja kaikkien asianomaisten tahojen omaksumat pelisäännöt, joita noudattamalla varmistetaan ajoissa, ettei väärinkäytöksiä esiinny. Jossain määrin niitä tapahtuu aina, mutta jos etukäteen on mietitty, mitkä ovat ne kriittiset kohdat, joka altistaa vääriin käytöksille, ennalta estämiselle on hyvät perusteet.
Reinbothin ja Harrisonin nostamat näkökulmat hyvä sisäinen tarkastustoiminta ottaa kyllä huomioon.
Kummasakin oli kysymys siitä, miten yleisön luottamus säilytetään hierarkioita korostavaan organisaatioon.
Hierarkiat eivät tietenkään ole itsetarkoituksia, vaan ne kuuluvat tavalla tai toisella jokaiseen pakkovaltaa käyttävän organisaation luoteeseen kuten poliisille, vankeinhoidolle, verottajalle, rajavartiolaitokselle, tullille, jne.
Tällaisten organisaatioiden sisään rakennettuun identiteettiin kuuluu muiden muassa se, että ylempi taho joutuu puolustamaan alemman tason ratkaisuja. Tämä siksi, että alempi taso joutuu tekemään oikeita päätöksiä ikävissä tapauksissa, esimerkiksi verottaja. Näissä tapauksissa alemmalle tasolle ei jää mitään käteen, jos ylempi ei puolusta niitä.
Seuraavaksi tullaakin Reinbothin ja Harrisonin esiin tuomiin väärinkäytöksiin.
Kuten Harrison korostaa organisaatiossa pitää olla tarkat ja kaikkien asianomaisten tahojen omaksumat pelisäännöt, joita noudattamalla varmistetaan ajoissa, ettei väärinkäytöksiä esiinny. Jossain määrin niitä tapahtuu aina, mutta jos etukäteen on mietitty, mitkä ovat ne kriittiset kohdat, joka altistaa vääriin käytöksille, ennalta estämiselle on hyvät perusteet.
Reinbothin ja Harrisonin nostamat näkökulmat hyvä sisäinen tarkastustoiminta ottaa kyllä huomioon.
Kommentit
Lähetä kommentti