Siirry pääsisältöön

1252. Soten näkyminen mediassa

     Sote on kulkenut reittejä, joiden missään maiseman eri kohdissa ei ole voinut olla hilpeällä mielellä ja leikkisä. Ei kehittelyyn nyt jatkuva umpimielisyyskään tietenkään tarvitse olla, mutta raottomalla raottamalla hauskan harsoa, ehkä luovuutta pääsee valloilleen, joukkoistamisen äänet saattavat mylväistä. 

     Viime päivinä (viimeksi eilen T. Sutinen ja tänään Maija Aalto)  Helsingin Sanomat on kuitenkin julkaissut sotesta konkreettisia, valaisevia ja ilmavia juttuja, joista lukija voi hahmottaa, millaisiin käytäntöihin joudutaan siirtymään  ja periaatteellisia kysymyksiä ratkomaan ennen, kuin päädytään toimiviin kenttäsovelluksiin: rahoituslähteet, rahoitusrallit, kehykset, budjetit ,seuranta.jne.

     Näistä median antamista tietopaketeista kansalainen voi enemmän tai vähemmän yksityiskohtaisesti ja luotettavasti päätellä, millainen sotesta nyt saattaisi tulla ja millainen siitä tulisi, jos hakkeen alkuvaiheessa mukana ollut kuntauudistus olisi toteutettu. Paljon, paljon asiakas- ja kumppanuuslähtöisempi, dynaamisempi ja tuloshakuisempi.

     Sanoja, sanoja voidaan tähän kuiskia verhojen  takaa.

    Olkoon vain sanoja. Mutta yhdeksi pitäväksi faktaksi jää, meidän puolue rakenne lähes pakottaa hyväksymään nykyisen kuntakentän rakenteen lähes sellaisenaan.

     Tämä oivallus ei tietenkään ole valtavan uusi. Se kuitenkin taas kerran osoittaa millaisen hinnan joudumme maksamaa yli kolmeen sataan nousevasta kuntamäärästä. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *