Jälkiviisaiden riehakkuus oli rajoja vailla kuin Putinin arot. Tolstoin Aron viisauden pöllö oli nyt ottanut pesäpaikakseen Janne Saarikiven muiden kadehtiman suuren pään. Tämä pää puhui kovia sanoja Halosen hyväsisko illanistujaisista ja siellä esitetystä lausunnosta Viron vankkumattomasta asemasta Neuvostoliiton kyljessä ja sisällä. Halosen mukaan Viro oli sidottu kettingeillä kiinni Siperian karjuun. Saarikivi tuohtui tästä siinä määrin, että Halonen oli se, joka oli sidottu kiinni Putinin liekaan. Ville Blåfield yritti olla niin vakuuttavan närkästynyt Halosen kölin alta vetämisestä, kuin banaanin kuorien syömisen jälkeen kykeni, mutta vetoaminen silloiseen aikaan ei iskenyt Anu Partaseen. Tämä helkytteli käsiään, kuin lullatekseen Villen tähän päivään, josta hän herätessään kysyi, onko Halonen vallassa. Iso Jani erehtyi aloittamaan vastauksensa ”on, jolloin enempää kuulematta Ville B oli jo soittamassa kansliaan. Ylikonstaapelin kuullessa Ville B väitteen Halosesta, hän lähetti auton hakemaan, mutta poliisimestari karjaisi ikkunasta, ettei sitä porukkaa enää tänne haeta. Ylikonstaapeli alikonstaapelin nyökätessä kuitenkin hiipi pihalle ja otti vapaan näköisen auton kohti tv torneja. Mutta isompi päällikkö raivosi ikkunasta käskien jättämään vamonsa auton rauhaan. Aamupäivän jälkiviisaat miettivät Niinistön kohtaloa, polipäällikkö omaansa.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti