Otetaan työn ja työläisten päivänä käsittelyyn Lenin, Stalin ja Putin. Marxia ei huolita porukkaan, sillä mies oli täysi teoreetikko aikomustakaan saada aikaan minkäänlaista vallankumousta.
Leninillä oli tähtäimessään maailmanlaajuinen työläisten
vallankumous ja ottaa tuotantovälineet työläisten hallintaan. Hänen ajatuksissaan
oli pitää valta harvojeni harvojen käissä. Tämä tapahtuisi säilyttämällä dynaamisesti
muuttuva tasapaino näennäismyönnytyksien ja rangaistustoiminen välillä. Imperatiivisena
päämääränä oli työläisten vallankumous. Leeniin ongelmana tässä oli kysymys,
mitä seuraavaksi.
Stalinin päämäärä on tehdä valtiosta imperatiivi toimija,
joka hallitsee kaikkea. Ihmiset ja tuotantovälineet ovat valtion omaisuutta
ja valtion hyväksi voitiin tehdä mitä vain ja jos tilanne vaatii, voitiin surutta
ja katumatta tapaa ihmisiä. Maailman valloittaminen aatteen voimalla ei
kuulunut hänen arsenaaliinsa, kuten Leninillä oli.
Putinilla on jäänyt käteen edellisiä vaatimattomampi ja
suppeampi päämäärä, vaikka Venäjä on Lenin ja Stalinin jäljiltä pinta-alaltaan suuri.
Näyttää myös siltä, ettei maa tarvitsee erikseen kansallisuuksien ministeriä,
millainen Stalin aikoinaan vastentahtoisesti oli, sillä maa on hieroutunut
pakon sanelemana kansallisuudet pimittämään venäläisyyteen. Putin tuntee katkeraa vihaa läntä kohtaan.
Kommentit
Lähetä kommentti