Siirry pääsisältöön


2918. Ruotsalainen rikostutkija tunteilee, suomalainen murahtelee

Minulla oli ilo lepopäivien ratoksi katsella ruotsalaista tositapauksiin perustuvaa rikostutkinta. Siinä väkisinkin tuli mieleen suomalainen tapa tutkia rikoksia, joihin virkani puolesta jossain määrin olen joutunut perehtymään, ja tuleehan kaiken karvaista  rikostutkintaa pyytämättäkin televisioista.
Tutkintaprosessi Ruotsissa näyttää olevan pääsääntöisesti yhden miehen harteilla vaikka toki muista  poliisiyhteisöistä pyydetään apua tarpeen mukaan. Mutta asianomaisen poliisilaitoksen sisällä tutkinta on etupäässä yhden miehen projekti. Suomessa esimerkiksi murhatutkimus aluksi tiedotetaan laitoksen sisällä suuremmalle joukolle, vähintäänkin tiimille. Profilointia Ruotsissa ei näytetä käytettävän juuri ollenkaan. Rikospaikka eristetään, mutta Suomessa tiiviimmin ja tehokkaammin. Kuulustelussa näytetään käytettävän Suomea lempeämpiä otteita, etenkin kieltä.  Ruotsissa myös saatetaan järkyttyä kaksoismurhasta maan laajuisesti, Suomessa harvoin.  On yleistä, että poliisin saavuttua rikospaikalle, hän järkyttyy ja jopa menettää hetkeksi toiminta kykynsä. Ruotsalainsen mieleen voi tulla päivittäin joku erikoinen nutkimus urallaan. Tällaista maassamme ei juuri tapahdu. Niistä noin 30 katsomistani tapauksista tavalla tai toisella osallisina oli lähes 50 prosenttia ulkomaalaistaustaisia. Merkeille pantavaa oli myös maatamme huomattavasti pitemmät vankeusrangaistukset. Murhasta sai lähes säännöllisesti 16 vuotta, kun taas Suomessa 10 vuotta.

Summa summarum Ruotsissa rikostutkinnassa tunteet ovat Suomea enemmän pinnassa kuin Suomessa, rikostukinnan eri vaiheiden tuloksista ei aina saada muodostettua aikajanaa tai selkeästi eteenpäin virtavaa kokonaisuutta ratkaisuun asti, päättely voi yhtäkkiä katketa, rikospaikka tutkimus ei aina ole riittävän kattavaa tai rikospaikkaa ei riittävän ajoissa eristetä. Tekninen tutkinta on vähintäänkin Suomen tasoista, ja kuulusteluissa ruotsalaiset käyttävät suomalaisia enemmän lempeän puhumisen strategiaa. Sitä, onko toisen tutkinta parempi kuin toisen, on vaikeaa esitetyn perusteella sanoa.


Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *