Jälkiviisaiden aluksi Perho latasi kiivastukissaan. -Ollessani töissä eräässä kunnassa ja esitellessäni raporttia kunnanjohtajlle työviihtyvyydestä, hän luki vain lehteä. Kun huomautin, mies sanoi keksineensä uuden kyvyn samanaikaisesti lukea lehteä ja kuunnella alaista. Erola yritti taas keskeyttää, mutta Perho veti farkkutaskustaan pataässän. Abdulkarim pysyi rauhallisena kortin arvosta huolimatta, mutta Erola oli lähdössä Snellmaninkatu 13:ta. Perho sanoi vinosti, ettei hän aamulla viinitupaan lähde. -Kuka tässä sinne on menossakaan, murahti Erola. -Kyllä minä sen ositteen tiedän, kysy vaikka KTM:n entisiltä virkamiehiltä, valisti Erola ja jatkoi. -Eräs konsultti kertoi, että aina johtoryhmän aluksi vahtimestarin piti hakea kokouskunnossa olevat jäsenet Pataässästä neuvotteluun ja kokouksesta tulikin rattoisa. Perho oli selvästi närkästynyt kuulemastaan ja siksi päättänyt, että hän puhuu juuri selville saamansa salaisuuden. -Julkisen hallinon johtajat hypistelevät vain papereitaan muistellen mennyttä nuoruuttaan ja hekumoiden eläkkeelle pääsyään. Perho ei tyytynyt tähänkään, vaan vaati budjeteissa lisää varoja varpusten syöttämiseen kirkkopuistossa. Erola fiksuna miehenä kehotti menemään sadon korjuun jälkeen Sipilän pelloille Temmekseen, -Ei Sipilä Temmeksessä asu eikä hänen pelloiltansa saa kuin valtion tukea, hymähti Abdulkarim.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti