Siirry pääsisältöön


1926. Miksi politiikkoja mollataan

      On sanottu, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Seuratessa eduskunnan kyselytunteja ja politiikkojen sanomisia mediassa, se on enemmänkin lupauksien kuin mahdollisuuksien taideta. Parasta on kuitenkin heittä sivuun jalo taide sanan tässä yhteydessä, vaikkakin puolueet arvostavat maalaustaidetta, ja yrittää tarkastella, mitä arkisen politiikkapeiton alta löytyy.
     Sivullisten ei pitäisi lainkaan mollata politiikkoja heidän tekemisistään, koska politiikkojen valta perustuu sellaisten sivullisten välinpitämättömyyteen, jotka muodostavat enemmistön. Jos tämä enemmistö kävisi äänestämässä, harjoitettavan politiikan sisältö olisi aivan erilaista, mitä nyt on. Pulinoita pitäisi olla vähemmän.
    Kuitenkin on turhaa mennä enkelten puolelle, koska itse ei ole enkeli eli jokaiselle sattuu virheitä ja on syytä ne myös tavalla tai toisella myöntää. Paradoksaalista kyllä poliitikko ei hevin tunnusta virheitään, vaikka on pelkän vähemmistön luottamuksen varassa. Tämä on luonut politiikkaan erehtymättömyyden moodin. Tämä on tärkeä moodi, koska sitä vasten politiikkaa moittivien on helppo naulita poliitikko lähes mistä tahansa tämän teosta.
     Koska kansan vähemmistö ei osallistu aktiivisesti politiikkaan, sille jää, ehkä jopa pidetty katsomosta huutelijan rooli. Katsomoon näkyvät sadoilletuhansille silmäpareille poliittiset virkanimitykset, vaalirahasotkut, hämäristä kokoukista irti rimpuilut, valtavat maakunnan kokoiset lehmän kaupat ja jopa olympiakomiteaan saakka ulottuvat isännättömän rahan keplottelut.
     Kun tällaiset suhmuroinnit toistuvat vuosikymmenestä toiseen median vielä paisutellessa ja pitkittäessä niitä, kansa aivopestään suhtatummaa kaikkeen, mitä poliitikko sanoo varauksellisesti jopa kielteisesti.
     Eipä olekaan ihme, jos sivustakatsoja napsauttaa päälleen oman mollausmoodinsa, vaikka poliitikko puhuisi kuinka totta ja tosissaan. Poliitikkojen ei kuitenkaan kannata välittää mitään moitteista korkeille palkoille ja taksimatkoille, mutta veronmaksajien rahoilla tapahtuvaan oman, puolueen, tai lähipiirin edun ajamiseen kansalaisten on syytä reagoida voimakkaasti.
     Poliitikon lupaus- ja virheiden kätkemismoodi ja sivustakatsojan mollausmoodi ovat aivan eriparia verrattaessa esimerkiksi kahden jalkapallojoukkueen fanitusmoodeihin jälkimmäisten ollessa identtisiä mutta vastakkaisia. Jälkimmäiset pysyvät samoina ajasta toiseen, mutta poliitikkojen ja kansan välejä voidaan parantaa, kun politiikka siistii tapojaan. Viime vuosina sitä on jo tapahtunut.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *