Siirry pääsisältöön


1934. Hyvän tyypin ansioluettelo

     Kilpailussa voitto ei ole tärkeintä eikä kilpailu sinänsä. Vastustajat ovat kaikkien tärkeimpiä. Muutoin voitto ei olisi, koska ei ole häviäjiä, voittaja ei tuntisi voiton riemua eivätkä häviäjät tappion katkeruutta.
     Sama koskee hyviä tyyppejä. Pitää siis olla huonoja retkuja ja hankalila ihmisiä.
     Hankala ihminen onkin saanut kasvot viime päivinä Satu Kasken ja kumppaneiden kirjassa. He luettelevat muutamia prototyyppejä: jurnuttaja, marisija, herkkähipiäinen, manipuloija, jne. Kirjassa todetaan, että itse on vaikeaa tunnistaa olevansa hankalatyyppi. Pitäisi kuunnella paremmin palautetta ja havaita ihmisten katoamista ympäriltään ja käyttää jopa mentoria. Tässä pitää kuitenkin huomata, ettei persoonallisuutta voida muuttaa.
    Tällaisten perushankalien tyyppien luokittelussa piilee samat varaat kuin missä tahansa tuntumaan pohjautuvassa ryhmittelyssä. Se saattaa päteä yleisellä muttei henkilökohtaisella tasolla. Pitäisi tuntea paremmin henkilön tausta ja sen hetkinen elämäntilanne.
     Hyvän tyypin piirteet on sen sijaan helppo esittää, meitä on niin paljon. Piirteet antavat myös perustan määrittää huonot tyypit. He ovat vastakohtia meille.
     Yleensä hyvä tyyppi tulee toimeen kaikkien kansa, on samaa mieltä muiden kanssa, hänellä on paljon ystäviä, hän on joviaali ja kohtelias, hän on paljon perheen kanssa ja huolehtii työstään. Ja menee aikaisin nukkumaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *