Siirry pääsisältöön


1927. Orlandon veriteko kiristää entisestään Yhdysvaltain kontrollia kansalaistaan

      Orlandon verilöyly nosti taas kerran esille USA:n käsiaseiden suuren määrän ja siitä käytävän keskustelun.  Jokamiehen asestautumisella on pitkät perinteet, joita yllä pitää voimansa tunnoissa oleva 1,5 miljoonapäinen kivääriliitto. Se omaa poliittista valtaa etenkin presidentin vaaleissa.
     Käsiaseiden määrästä antaa hyvän kuvan vertailutilastoa: maan väkilukua on 4,3 prosenttia maapallon väkiluvusta, mutta aseiden määrä on 48 prosenttia käsiaseiden määrästä. Aseiden määrästä ja pitkälle viritetystä itsepuolustusoikeudesta seuraa kymmeniä tuhansia tappoja ja murhia vuosittain, mihin maa vastaa kovalla kriminaalipolitiikalla. Suomessa tappoja ja murhia tehdään noin sata vuosittain.
     USA:ssa on viisi miljoona vankia, mikä on 1,6 prosenttia väestöstä. Suomessa vastaa luku on 0.07 prosenttia. Ehdonalaisvalvonnassa maassa on noin neljä miljoona ihmistä Suomen vastaavan luvun ollessa noin 2000.
     Yhdysvaltain on pakko pitää rangaistukset mahdottoman ankarina, sillä muutoin vankiluku kolminkertaistuisi.  20-30 vuoden tuomiot eivät ole harvinaista, esimerkiksi huumerikoksista ja  murhista lähes poikkeuksetta tulee elinkautinen.
     Tutkitusti pitkillä vankeusrangaistuksilla ei ole juuri mitään ennalta ehkäisevää vaikutusta. USA:n kaduilla pyörii päivittäin noin 20 miljoona ihmistä, jota voivat ilman mitään näkyvää syytä tehdä vakavan rikoksen. Suomessa tämä luku on muutama kymmen.
     USA on ratkaissut korkean vankiluvun ylläpitämisen markkinatalouden ja kriminaalipolitiikan yhdistämisellä. Ne ovat loppujen lopuksi samaa koneistoa. Suuri osa rikosseuraamusjärjestelmän eri toimijoista on markkinatalouden osia, jotka yrittävät pitää 30-40 miljoona potentiaalista rikoksentekijää joka päiviä pois rikollisuudesta.
     Maaperä terrorismin soluttautumiselle tällaiseen avoimeen ja aseita täynnä olevaan yhteiskuntaan on otollinen. Tilanteessa, jossa kansalaiset ovat asestautuneet, mihin yhteiskunta vastaa kovilla otteilla, on kierre, josta ei ole helppo päästä ulos.
     Todennäköisesti presidentin vaalien yllyttämänä maa kiristää kontrolliaan entisestäänkin vähääkin epäilyttävistä kohteista ja ilmiöistä tavallisten ihmisten siinä sivussa joutuessa viranomaisen kouran alle.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *