Siirry pääsisältöön

1936. Natsivallan loppu Pohjoismaissa

      Natsivalan murtuminen ei sujunut kauniisti ja johdonmukaisesti Pohjoismaissa.
     Ruotsi korvauksena siitä, ettei Hitler ei valloittanut maata, se toimitti Saksaan malmeja ja sähköteknologiaa. Jopa Ruotsin kuningas sekaantui natsivaltaan poikkeavalla tavalla lähettämällä henkilökohtaisen kirjeen Hitlerille kiitellen häntä Stalinin hirmuhallinnon lyömisestä.
     Pääministeri Per Albin Hansson ei pitänyt kirjeestä eikä arvostanut tässä tilanteessa kuninkaan yksityisyyttä. Hitler kiitti Sudenpesästä kuningasta kirjeestä ja arvosti Kiirunan malmitoimituksia Saksaan. Tuhannet tanskalaiset poliisit olivat siirtyneet saksalaisten riveihin ja saivat kärsiä siitä myöhemmin rajusti.
     Sodan loppuvaiheessa saksalainen Verner Best joutui tiukoille Tanskassa saksalaismielisyydestään, mutta onnistui pelastautumaan puolustuksellaan Nurnbergissä.
     Ruotsiin paenneet saksalaiset sotilaat kokivat maassa. Ensin he pakenivat Stalinin vainoja maan sairaaloihin, mutta joutuivat myöhemmin antautumaan traagisesti verissä päin neuvostoliittolaisille sotilaille. He menehtyivät leireillä.
     Norja oli kaaoksessa. Norjalainen natsijohtaja Quisling luuli pystyvänsä nousemaan Norjan väliaikaiseksi hallitsijaksi, mutta teloitettiin myöhemmin oikeuden päätöksellä.
     Suomikaan ei jäänyt osattomaksi natsi-intoilussa, vaan maahan perustettiin 1941 SS-pataljoona lähetettäväksi Saksaan koulutettavaksi ja myöhemmin sotimaan itärintamalla.
      Kotimaassaan Suomalaiset kamppailivat aivan toisista lähtökohdista. Neuvostoliittolaisten vaatimuksesta maamme joutui lopuksi8ajamaa noin 160 000 saksalaista Norjan kautta pois maasta. Tässä Lapin Sodassa kaatui vielä tuhansia suomalaisia sotilaita.
     Balkanin sotien päätyttyä ajauduttiin myös ikäviin loppuselvittelyihin, joissa kuoli tuhansia ihmisiä. Ikävä kyllä samankaltaisiin veritekoihin saatetaan ajautua myös Itä-Ukrainassa kriisin pitkittyessä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *