Siirry pääsisältöön


1920. Sote- sairaala ensisijaisesti kalastelee helppoja potilaita ja sen jälkeen hoitaa

     On tunnettu tosi asia, että parasta hoitoa sairaalassa saa, kun on yksi selkä sairaus. Sairaalan kannalta olisi ihannetila, jossa kaikkia paikat olisivat täytetty yhden sairauden helppohoitoisilla potilailla, jotka vievät vain muutaman päivän vuodepaikkaa toisten helppojen jo odottaessa vuoroaan sisään. Kun sairaalan saama korvaus perustuu siihen, kuinka monta hoidettua potilasta vuodessa on, ei ole ihme helpot potilaat ovat tosi kysyttyjä.
     Ruotsin kokemusten mukaan yhden sairauden potilaat ovat jopa niin kysyttyjä, että osaston hiljaisena aikana osasto voi kysellä päivystykseltä, onko siellä helppoja potilaita saatavilla, koska se tietää osastolle rahaa  (http://areena.yle.fi/1-1814096).

     Tästä myös seuraa, että yhden sairauden potilaat täyttävät erikoishoidon paikat.
     Osastot karttavat monisairaita potilaita ei pelkästään siksi, että nämä ovat raskaita hoitaa, vaan ennen kaikkea siksi, että parannetuksi tulee silloin vähän potilaita vuodessa sairaalan saadessa tällöin pienemmän hoitokorvauksen. Monisairas potilaan könttäkorvaus on paljon pienempi usean helpon potilaan könttäsummat yhteensä.
     Ruotsissa on menty jopa niin pitkälle, että potilas on naamioitu paremmaksi, jotta jokin oman sairaalan toinen osasto tai jopa toinen sairaala ottaisi potilaan. Tällöin monisairaasta eroon päässyt osasto voisi taas keskittyä helppoihin yhden sairauden rahakkaisiin potilasiin.
     Ruotsissa on jopa tapauksia, joissa sairaalat tai osastot joulukuussa tehostavat hoitotuotantoa lyhentämällä hoitojaksoja tai nopeammalla kotiuttamista, jolloin sairaala alkaa kalastaa vapautuville paikoillae rahakkaita helppoja potilaita budjettivajeen täyttämiskesi.
     Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia potilaita ovat dementiko ja psykiatriset, päihde riippuvat ja iäkkäät potilaat. Jos tällainen ihminen saa sydän infarktin, hän ei pääse sydänklinikalle vaan hänet passitetaan yleislääketieteen osastolle.  Jos esimerkiksi osaston 13 paikasta viisi on vapaana, tämä sydän potilas pääsee sydänosastolle, mutta jos vapaana on vain kaksi, ne on varattu alle 60-vuotiaille slaagin saaneille terveen näköisille potilaille. Pitää olla siis myös hyvää tuuria mukana päästäkseen hoitoon.
     Suomen terveydenhoidossa on jo nyt edellä esitettyjä ongelmia ja ne vaan kertaantuvat siirryttäessä bisnesvetoiseen yhtiömuotoisen sote hoitotuotantoon. Avain sana on korvausjärjestelmä eli millä perusteella sairaala saa maakunnilta hoitotyöstä rahaa. Lähetteiden antajat ja päivystysyksiköt ovat portinvartijoina,  millaisia potilaita osastot saavat. Omalle ketjulle tietenkin lähetetään helpot potilaat ja vaikeat kiertävät mustapekkoina järjestelmässä. Kaikki hoitoa kaipaavat eivät pääse osastoille, vain sopivat.
     Suomeen tulossa olevalla bisnesmallilla kyse ei ole niinkään sairauksien parantamisesta, vaan saada osastoille helppohoitoisia ja rahaa tuovia potilaita. Taas kerran törmätään siihen tosi asiaan, että terveydenhoidossa ei pelitä bisneslogiikka.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *