Suomen tulevaisuus näyttää patamustalta, mutta on se näyttänyt ennenkin ja pata on vaihtunut vähitellen kiiltävään teräksen. Nyt on kuitenkin tosi kysymyksessä, sillä kansakuntaamme ei paina ainoastaan 100 miljardin euron valtion velka, vaan kansamme tulee olemaan vaikeuksissa selvitä ikääntyvästä väestöstä samalla kun kokonaishedelmällisyys on 1,32, joka on Euroopan pienin. Suuri velkamme ei juuri näyttäydy konkreettisesti jokapäiväisillä hartioillamme, mutta se salakavalasti painaa suuren mustan pilven lailla maatamme matalapaineeseen. Kokonaistuottavuutemme laahaa verkkomaiden jäljessä eikä btk:n kasvun kanssa ole hurraamista. Tästä seuraa, että palkkatasomme jää pakostakin monen verrokkimaan alapuolelle. Kerta kaikkiaan ei ole varaa maksa, kun massi on pieni. Terveydenhoitojärjestelmämme, vaikka sitä kuin rukataan, jää käyhän miehen sovellutukseksi. Fyrkkaa ei ole riittävästi.
Nämä köyhän miehen elämäntavat
tulevat nyt korostetusti esille, kun kaverimaamme pursuttavat ohi. Eivät sentään
vilkuta. Vielä yksi kurjuus lisää, sillä ikuinen oka idästä tulee uhkaamaan meitä
erilaisilla pistoilla.
Mutta olemme selviytyjä. Kuka olisi uskonut katsellessaan 1950-luvun alussa satoja kilometrejä pitkää pommitettujen talojen raunioriviä Lapin teiden varrella, että siitä vielä nousee uusi Pohjola. Niin vain kävi.
Kommentit
Lähetä kommentti