Lievästi ilmaistuna Orpon hallituksen aikeet nostaa hallitusta avustavien erityisasiantuntijoiden joukko yli 60 henkilöön on käsittämätöntä. Tämä siksi, että hallituksella on jo eri ministeriöissä apunaan noin 1500 henkilöä. Nämä henkilöt ovat sitä varten, että ne tuottavat ministereille heidän tarvitsemansa tiedon ministeriöiden johtamissa ja toimimisessa valtioneuvoston jäsenenä sekä muutoinkin avustavat ministeriä hänen työtehtävissään. Mainitut 60 lisähenkilöä kyllä uppoavat ministeriöiden lattioita laajentamalle, mutta siitä ei pääse minkinkään, etteikö tämä lisäporukka häiritsisi ja sotkisi ministeriöiden normaalia työtä. Ja tämä sotku taas vaatii lisätyöntekijöitä ja kierre on näin valmis. Väkisinkin tulee mieleen, että nyt jälleen on koittanut hallituspuolueille tilaisuus palkita niiden urheat taustoilla vaikuttavat urheat soturit ennen ministerin siirtymistä Sitraan.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti