Puhuttiin kieltä viittä kuutta, mutta miten oli asian laita, totesi aikoinaan kirjailla Haanpää novellikokoelmassaan Seitsemän miehen saappaat. Sama näkymä voi tulla katsojien eteen, kun presidentin vaalitentit pääsevät todella vauhtiin ehdokkaita olleessa myös sorttia viittä kuutta. Stubbilla kyllä riittää asiantuntevaa puhetta, josta varmuudella paistaa läpi myös laaja pointtinen kokemus Rehnin ollessa vakaa luin pellon sänki, mutta sisäistesti huumorintajuinen sitkeä selittelijä. Haaviston ei tarvitsee vetää päälleen mitään itämaisen oraakkelin kapua, sillä mies hiljaisessa todellisuuden tajussaan on tarpeeksi vakuuttava Angola kokemuksineen. Aaltola puolestaan on presidentin virkaan satunnaismuuttuja, jonka todellisuusarvo tenttauksessa riippuu siitä, milloin paneelin keskustelu juuttuu jumiin. Tähän sopii lause: ”Viimein tulee hännän huippu pikku Eero liukas luiku, Jukolan tiuseka rakki”. Siis Aleksis Kiveä. Siinä on mies, joka on parhaimmillaan selittää suurena sivullisena, miten presidentin tulee toimia maan parhaaksi. Aivan toinen kysymys on, tarvitseeko Suomi näitä Aaltolan kaltaista suurvisiiriä, joka saattaa olla vain suuri ehdokasharha ja jonka suusta tulee puhetta kuin satunnaissana generaattorista.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti