Ruotsin tapa hoitaa Koraanin polttamisjupakka tai polttamisella uhkuminen ovat esimerkkejä reaktiivisesta asioihin puuttumisesta. Tästä on helppo päästä yleisempiin näkökulmiin, miten johto puuttuu ongelmiin.
Käytäntö on osoittanut, että usein
asioihin puuttumisnopeus on keskisessä asemassa ongelmien tehokkaassa ratkaisemisessa.
On tuttu tilanne, että asiat jätetään vain roikkumaan ja työyksikön päälle
lillumaan, vaikka monet työntekijät näkevät, että oli syytä tehdä jotain.
Kaikkein parastapa on
proaktiivinen asioihin puuttuminen eli ennakoidaan se, että jos ei nyt puututa,
niin vielä huonommin tulee käymään. Tämä edellyttää, että esimiestaso ja sisäinen
johtaminen käsittelevät ennakoiden mahdollisesti eteen tulevia ongelmia,
jolloin ne ovat helpommin kohdattavissa tai niitä ei synny sillin lainkaan.
Jos reagointi on vain aktiivista eli
reagoidaan silloin, kun ongelma on jo koko mitassaan käsillä, saatetaan olla jo
myöhässä, jolloin ongelman mittasuhteet saattavat paisua.
Kautta linjan passiivinen
reagointi saattaa yksikön auttamatta suuriin vaikeuksiin. Joskus passiivinen reagointi
jollain tulosalueella tai bisnessektorilla voi olla strateginen valinta oma yksikön
eduksi.
Kommentit
Lähetä kommentti