Siirry pääsisältöön

2536. Se tyyppi selviää katastrofeista ja kotibileistä

Turvallisuusjohtaja Jukka Savola luuli kommunikointiaan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan kanssa keskusteluksi eikä irtisanomiseksi. Savolalle varmaan sillä hetkellä tuli mieleen, että olisi hyvä tuntea Paavolan ajatusmaailma. Niin vain kävi, että miehelle napasahti loparit otettuaan työnantajan kameralla kuvia kadun häiriötilanteesta. Siinä kadun kulkija tönäisi, eräiden tulkintojen mukaan läpsäisi Sipilää.

Kuva kadun liikenteestä yksittäistapauksena osoittaa, kuinka hyvin eduskunta on varautunut ulkoisiin uhkiin. Ei auta. Kilometritehdas odottaa turvamiestä. Kansliatoimikunnan päätöksessä perustellaan lopareita mm, että kaikki turvallisuuteen liittyvä materiaali on pidettävä salassa. Näin on, mutta miten se Saviolaan tapaukseen liittyy? Kuva ei voi olla salainen, koska kuka tahansa kansalainen voi eduskuntatalon portailta, miksei myös yläkerran yläkerran ikkunoista ottaa kuvia kadun vilskeestä. Paavolan perusteluista voidaan johtaa, että kaikki kameralla tai videolaiteella otetut katunäkymä kuvat eduskuntatalosta kadulle heikentävät turvallisuutta.

Voi vain hämmästellä, miksi Savolan 30 vuoden ura eduskuntatalossa päättyi yhteen tai kahteen kuvaan. Tämä hämmästely voi laajeta globaaliksi esimerkiksi, missä kulkee maailmankuulun Suomen avoimuuden rajat. Toivottavasti siitä ei yleismaailmallista standardia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *