Pitkän ojankaivuun rupeaman jälkeen mieleen ensimmäisenä ei tullut alkaa nostelemaan pellon keskelle kasattuja kiviä. Ehkä tässä pienessä yksityiskohdassa avautuu yksi näkymä siihen, miksi puntteja nostellaan ja selkä- ja vatsalihaksia lankutetaan. Joku varmaakin muistaa, milloin kaksi kolmikymppiset alkoivat puhua salille menemisestä. Vanhempi jermu ei kehdannut kysyä, että minne helvetin salille.
Työnteon
siirtyminen raskaista kehon ponnisteluista aivojen rääkkäämiseen on tietenkin loogista
yhteiskunnassa tapahtuvan koneiden vallankumouksen kaapattua fyysiset työt itselleen.
Meille ei jää välttämättä käteen työttömyyden ja teknologian puristuksessa muuta kuin
ulkonäkömme ja puheemme. Yhä vimmatummin on lankutettava ja esiteltävä ulkonäköään, jos ajatusmaailma ei tuota ympäristöön passaavaa ja ympäristön arvostamaa puhetta. Toinen
mahdollisuus on liittyä porukoihin, joihin nykyinen puhetuotanto sopii ja jättää
puntit rauhaan. Kukin tehkööt valintansa.
Jätetään
raihnaisen miehen ilkeilyt tähän. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen kunkin
sopivaksi katsomallaan tavalla on fysiologisesti sanottuna elin tärkeää ja mielihyvää
tuottavaa, mutta kohtuus kaikessa ja pullo päivässä.
PS. Totuuden nimessä on sanottava, että liikunta, olkoon se millaista tahansa, on elmän laatua parantaa tekijä.
Kommentit
Lähetä kommentti