Euroopan sotilaspoliittinen tilanne oli ennen brexitiä kohtuullisen hyvässä ja vakaassa tilassa. Sodankäynnin aseiden kehitys oli jo vuosikymmeniä siiten kehittynyt kummassakin blokissa, Itä vasta Länsi korkealle tasolle. Erot ovat lähinnä kyberaseissa, ja siinäkin kyvystä vahingoittaa ja saattaa epäjärjestykseen toisen osapuolen kyberkalusto ja signaalilaitteisto. Itää ei sovi aliarvioida kyberaseiden kehittämisessä ja niiden hyväksikäytössä. Oltakoon mitä mieltä tahansa suuruuden ekonomiasta, se pätee hyvin kyberaseiden laadun ja tehon parantamiseen. Tässä Länsi voittaa Idän.
Saksan
Merkelin korvaaja on vaikeaa löytää. Hän on ollut yksi keskeistä rauhan ja vakauden
moottoreista Euroopan päämiesten joukossa. Historian ja vahvuutensa seurauksena
Saksalla tulee olemaan tärkeä positio Venäjä-Eurooppa suhteissa. Koko Eurooppa
toivoo maan löytävän pätevän seuraajan Merkelille..
Euroopan ainut mahdollinen uhka on nopeiden jalkaväki-iskujen valtaukset mantereen strategisissa kohteissa. Suezin kriisi 1956 on tästä hyvä esimerkki. Pienet yllätysiskut vaativat suhteellisen vähän resursseja tunkeutujilta, mutta ne ovat vastapuolelle hetkeksi lamauttava. Krimin miehitys 2014 on tällaisesta hyvä esimerkki, joka jatkuu edelleen. Meillä Suomessakin on tällaisia kohteita, mutta pienen maan on helppo varautua tällaisiin iskuihin.
Brexitistä
ei ole kulunut riittävästi aikaa sen arvioimiseksi, miten se vaikuttaa Naton
toimintaan.
Kommentit
Lähetä kommentti