Siirry pääsisältöön

2542. Tiedätkö missä on vaimoni. En lähti esimiehesi kanssa vuosi sitten

Korona pandemian yhtenä torjuntakeinona on väläytelty ulkonaliikkumiskieltoa. Median mukaan sen torjuvat viimeisenä keinona poliitikot ja myös kansalaiset. Vanhempia ikäluokkia suuri vastustaminen liikkumarajoituksia kohtaan  hiukan yllättää.

Syy tähän voi olla sota-ajan muistot, jolloin melkein kaikki olivat käden ulottuvilla tai mukana ponnisteluissa sotaa vastaan. Voittamisesta ei puhuneet muut kuin Hitlerin kannattajat 1943 asti, jolloin neuvostoliittolaiset valloittivat Stalingrad jälleen itselleen.

!940 ja 1950-luvun lapsilla ainakin maalla oli omat rajat poistumiseen kotipihaltaan. Murrosikäisiä vahdittiin pahoille tavoille altistumisesta esimerkiksi seuraamalla tavalla tai toisella,  miten se ja se nuori käyttäytyi humupaikossa, siis tanssilavoilla. Se oli jossain määrin ymmärrettävää pontikkahuuruissa tanssipaikoissa. Sodan aikaisten poistumiskieltojen jälkeläisinä jatkuivat tanssitilaisuuksien järjestämisen kieltäminen ja kasarmeilla majailevien alokkaiden poistumiskielellot punkaltaan ulos muuhun kuin sotilaskotiin.

!940 ja 195-lukujen taitteessa säännöstelykortit olivat sisään rakennettu käsijarru liikkumiselle. Siinä kuului säännöstelytalouden työkalupakkiin huomaamattaan.

Jonkinlaisen vapauden huumaan räjäytti 1950-luvun lopulla mopojen ilmestymien melkein joka talon halkopinon nojaamaan. Isäntä ja siinä samalla emäntä sekä vanhimmat lapset pöristelivät kauppa-asioille ja rippi-ikäiset ties minne. Nyt autojen ja muiden menopelien valtava runsastuminen on tehnyt liikkumisesta paikasta toisen ja umpimähkään normin ja joraamisesta arkileipää.

Ehkä yllä olevassa on joitain indikaatiota nykyiselle voimakkaalle liikkumisen rajoittamiselle.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *