Siirry pääsisältöön


3036. Töpseli irti ja lusikka nurkkaan

Sähkölämmitteisen omakotilaon vuosikulutus on noin 25 000 kWh. Nyt yksi kWh veroineen ja kuluineen maksaa 7 senttiä kWh:lta eli 25 000 kWh:a vuodessa 1500 euroa. Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, vuoden lopussa lasku voi olla viisinkertainen eli 4500 euroa. Jos perheellä on tämä lisäksi sähkölämmitteinen huvila, sen vuosi sähkölasku voi olla 2500 euroa. Yhteensä sähkölasku saattaa olla 6000 euroa1500 euron sijasta. Kuluttajan pitäisi selättää sähkön 4500 euron lisälasku ja yhdeksän prosentin inflaatio. Miten kuluttaja selviää tästä?

Lapseton vuokralla asuva perhe, jossa vain toinen käy ansiotyössä, ei selviäkään ilman vanhempien tai muiden läheisten apua. Jos näiden apua ei ole, ainut keino on kääntyminen sosiaalihuollon puoleen. Ensikertalaiselle tämä on hämmentävä, leimaava, jopa pelottava ja osaamattomuuden piinaava tilanne. Tämä johtuu tuki- ja palveluverkon monimutkaisuuksista ja päällekkäisyyksistä ja näiden aiheuttamista tulkintaongelmista.

Kunnallinen sosiaalitoimi tekee varmaankin parhaansa neuvoessaan ja ohjatessa tällaisiin tilanteisiin joutuneita kotitalouksia. Herää kuitenkin kysymys, pitäisikö jonkin kunnasta erillään olevan instanssin auttaa kädestä pitäen hädänalaisia ihmisiä palveluihin ja mahdollisuuksiin, joita heille säädösten mukaan kuuluu. Joku valtiokriittinen voi tähän todeta, että itse kunkin on hankittava elantonsa unohtaen sen, että ns kehitys on yhteiskunnassa toimisen ajanut tilaan, jossa ilman "lyhtyä" ei kukaan osaa suunnistaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *