Siirry pääsisältöön


3035. Sieppari pikitiellä

Se toistuu kuin vuorovesi, auringon nousu ja syksyn tulo. Se on melkein luonnon laki samankaltaisen toistuvuuden ennustuksen takia. Se aiheuttaa kuolonuhreja, surua ja tuskaa, mutta silti se on hauskaa ja pidetty vapaa-ajan vietto muoto. Se on vaativa, sillä se valikoi uhrinsa ei minkään ominaisuuden tai vetovoimatekijän takia, vaan suuren ja kylmän todennäköisyyden abstraktin muistikirjan perusteella. Se on liikekannalla joka päivä, tunti ja sekunti, muttei se itse sitä tajua. Se kasvot ovat elämää ja hymyä täynnä aivan, kuin tilanne olisi ainutlatuinen eikä koskaan toistuva.

Tämä suuri se on nuorten liikennekuolemat. Toki vanhatkin ajavat surmankolareita, mutta kertyneet vuodet laimentavat tuskaa ja itkuja. Sorateiden valtakaudella niittomies heilui, kuin hullu ohrapellossa tappaen mitättömällä autokannalla 1500 ihmistä vuodessa. Tämä päivän autokantaan muutettuna se vastaa 15000 ihmisen kuolemaa. Suurin ongelma tässä kirouksessa on, ettei siihen vaikuta koulutus eikä valistus. Se on etukäteen budjetoitu luku todennäköisyyksien kehyksissä. Aina on sanottu, että seuraava sukupolvi on parempi, mutta kun se sattuu, seuraavaa sukupolvea silloin ei ole. Jos joku keksisi patentin, jonka avulla nuoren kortin saaneen uho, kaikkivoipaisuus, näyttämisen halu ja vauhdin hurma saadaan viideksi ensimmäiseksi vuodeksi laantumaan, hän ei ansaitse palkintoa, vaan suuren ihmisen maineen ja kaikkien arvostuksen.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *