Siirry pääsisältöön


3048. Pohjois-Suomen saksalaistaustaiset lapset

Vuoden 1941 kesä oli lämmin kuten tämäkin kesä. Euroopassa se oli tulevan hirmusodan kesä. Hitler löi alkutahdit 1940 miehittämällä Versaillesin rauhassa 1919 menettämänsä Elsass ja Lothringen alueet ja valloittamalla Tanskan, Alankomaat ja Norjan. Sodan päätyttyä Tanskassa tuomittiin vankeusrangaistuksiin Saksalle myötämielisiä ja yhteisyötä tekeviä henkilöitä. Noin 20 tuomittiin kuolemaan. Suomi säästyi näiltä ikäviltä jälkinäytöksiltä.

Aina 1980-luvun puolivälin saakka suomalaisten historian tutkijoiden oli varminta Neuvostoliiton pelossa puhua Suomen ajautumisesta sotaa 1941 sen sijaan, että puhuttaisiin hyökkäyssodasta. Tosiasiassa se oli puhdasverinen hyökkäyssota Saksan rinnalla. Tämä näkyi mm siinä, että kesällä 1940 Suomi salli Saksan miehistö kuljetukset laivalla Ouluun ja sieltä auto- ja rautatiekuljetukset pohjoiseen samalla, kun Neuvostoliitto pommitti maamme suurimpia kaupunkeja. Tämä osoittaa, että Suomi ryhtyi aktiivisesti jatkosotaan jo kesällä 1940 Neuvostoliitoa vastaan, mutta täydellä voimalla vasta Saksan käynnistettyä operaatio Barbarossan. 26.6.1941. Natsit rakensivat myöhemmin läpäisemättömän Sturmbock linnoituksen Lapin käsivarteen. Tämä siksi, että saksalaiset pelkävivät enempi kuin henkensä edestä neuvostoliittolaisia itä rinatamlla tekemiensä julmuuksien takia. Pelko oli todellinen, sillä NL:llä oli heti itä rajan takana valmuidessa kymmeniä tuhansia sotilaita ajamaan sakslaisia Suomesta Norjan kautta Atlantin valtamereen. Jatkosodan aikaan saksalaisia sotilaita Pohjois-Suomessa oli noin 200 000.

Jostain syystä ei ole tehty tutkimuksia tai selvityksiä niiden naisten kohtaloista, jotka lähtivät saksalaisten sotilaiden mukana Sturmbock linnoituksen kautta Keski-Eurooppaan. Heitä oli kymmeniä enkä jopa satoja. Tutkijayhteisö haluaa olla jostain syytä myös vaitonainen suomalaisnaisten lapsista, joilla on Pohjois-Suomessa taistelleet saksalaistaustaiset isät.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *