Ylen Jälkiviisailla oli viimeinen päivä puhdistaa pölyt kintuistaan, sillä niin laimeasti leimahtelevat Marinin porukan juhlimisen mainingit julkisuuden jumalan alttareilla. Jan oli viettänyt viikon yliopiston tutkijan kopissaan analysoimassa, näkyykö videokuvissa Järnefeltin Kaskenpolttajat taulun jälkisavut, vai Kolmikymmenvuotisen sodan hakkapeliittojen leirinuotioiden viimeiset tussahdukset vai Mannerheimin sikarin lemu. Postimuseosta lainamillaan aliääni kompressoreilla ja fysiikan laitokselta vohkimillaan sentrifugeilla Jan oli tullut tulokseen, että ääni kuului ylivilkkaan työteon takia erotetulle alivaltiosihteerille ja liike varaliikenneministerin kolmannen luokan aliosastopäällikön vaimolle. Kuultuaan tämän selostuksen Anu Partanen ajatteli nostaa kanteen Yleä vastaan, koska istuntoon oli vedetty mukaan ilman tuomiota vanhuuseläkkeellä oleva naishenkilö, joka ilman verokorttia nauttii eläkettä, jolla ei saa ostettua edes nauriita Nurmijärven torilata. Nainen oli aikoinaan valittanut seudun entiselle pääministerille eläkkeensä pienuutta sanoen ministerille, että kun te olette vain maksavinanne palkkaa, minä olen silloin vain olen tekevinäni työtä. Karvala oli Ylen valvojan mukaan tässä vaiheessa alkanut kaivelemaan muistilehtiötään, mutta tajutessaan Ylen pääovella suoritetun tarkastuksen, hän alkoi kirjoittaa tieoja loppumattomaan alitajuntaansa.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti