Siirry pääsisältöön

2263. Onko yksityinen sektori tehokkaampi kuin julkinen

     Holkerin ja Ahon hallituksien aloittaessa ns hallitun rakennemuutoksen yksityisen sektorin tehokkuuden paremmuutta verrattuna julkiseen ei asetettu kyseenalaiseksi. Aho ja Lipponen omaksuivat mukisematta tämä uusliberaalisen  johtoajatuksen  ja ryhtyivät muuttamaan eräitä virastoja yrityksiksi.
     Tätä ajatusta oli vaikeaa vastustaa, koska julkisen hallinnon tehottomuutta, byrokraattisuutta, kankeutta, joustamattomuutta, hidasliikkeisyyttä, raskautta ja tie mitä olivat moittineet yliopistotutkijat, virastosuunnittelijat ja valtion talouden eri tarkastuselimet sekä oikeistopoliitikot ja –virkamiehet. Myös hatarat vertailut verrokkimaihin ja pintapuoliset hyviin käytäntöihin perehtymiset tulkitsisivat muutosta. Maaperä oli siis hyvin altis ja otollinen hallinnon suunnanmuutokselle.

Vallitsi samanlainen reformikiihko kuin nyt vanhushuollossa.
    
Se mikä tässä merkillistä on, ettei 30 vuoden kuluttua tänä päivänäkään ole onnistuttu tuottamaan relevanttia tietoa kumpi sektori on tehokkaampi palvelutuotannossa. Ainoastaan niillä aloilla, joiden toiminnasta kattavasti syntyy mitattavia suoritteita ja joihin ei liity julkisenvallan käyttöä, tuottavuus voi olla parempi yksityisellä sektorilla kuin julkisella, kuten autokatsastuksessa.
    
Vastaus kysymykseen löytyy lähes kokonaan poliittisesta arvomaailmasta. Karkeasti sanottuna, joka kannattaa uusliberalistista arvofilosofiaa, puolustaa yksityistämistä ja joka edellyttää hallinnolta luotettavuutta, ennakoivuutta ja oikeusvarmuutta puolustaa virastomallia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *