2264. Pitkä ja ankea tarina vanhushuollosta lyhyesti

     Tähän asti vanhushuoltoa on hallinnut hiljaisuuden tyrannia, mikä on vain vahvistanut näkemystä, että poliittisten johtajien joukossa vallitsee asiasta tiedostettu välinpitämättömyys. Tämä siksi, että vanhushuollosta vastuussa olevassa poliittisessa järjestelmässä vallitsee totuusjärjestelmä, jonka korvat ovat auki vain vaalien edellä. Tämä ilmenee siten, että vaikka ongelmat ovat olleet vuosia tiedossa ja monen läheisen valitettua vuosien ajan vanhan läheisensä huonosta kohtelusta laitoksessa, vastuussa oleva poliittinen eliitti kyllä puhuu, muttei toimi asiaa edistääkseen.
     Läheiseni oli lähes kymmenen vuotta eri yksityisissä hoitokodeissa saaden niissä monenlaista karmeaa kohtelua. Useaan kertaan hän oli pudonnut vuoteesta keskellä yötä ja saanut erilaisia ruhjeita. Asia selvisi minulle lopullisesti, kun hänen otsassa oli usean senttimetrin alueelle levinnyt iso arpeutumassa oleva ruhje. Saatuani vihdoin erään henkilön käsiini tämä siivooja kertoi, että isänne oli kai kaatunut ja käytetty Malmin sairaalassa.
     Käydessäni hoitokodissa siellä vallitsi aina kammottava hiljaisuus, vain astiainpesun kolina kilahteli sermin takaa. Siellä ei milloinkaan näkynyt hoidettavia tai heidän läheisiään. Hoidettavat oli sijoitettu yläkertaan jyrkkien portaiden taakse, jonka tasanteelta avautui käytävä, jonka molemmin puolin oli ovia, joiden kätköissä hiljaiset potilaat makasivat.
     Merkillistä asiassa oli myös se, että isäni jouduttua ties monenneko kerran Herttoniemen sairaalaan, hänet ohjasi sieltä sosiaaliohjaaja tähän yksityiseen hyväksi kehumaansa hoitolaitokseen, vaikka isäni kolme sodan veteraanina luurangoksi laihtuneena oli ansainnut veteraanikodin.