Korkovähennyksen poistaminen saa tänään vakio oikeistoekonomistin kannatuksen, koska se estää kansan velkaantumista ja tasapainottaa omistus- ja vuokra-asumisen tasapainoa. Tämä näkökulma on vieras tavalliselle asunon ostajalle. Ei hänen mieleensä asuntokaupoissa ensimmäisenä juolahda yleinen velkaantuminen ja valtion talouden tasapaino. Asunnon vaihtajalla on tarpeeksi puuhaa rahoituksen ja takauksien hankkimisessa ilman ekonomistin syyttelyä valtion kirstun tyhjentämisestä. Moni voi jännittää, milloin ja mihin hintaan oma kämppä menee kaupaksi. Monesti ei ole selvää, millainen uusi asuntoalue on, puhumattakaan naapureista. Usein jää riittävän tarkasti selvittämättä, millaisen riskin asuntoyhtiön lainojen korot muodostavat omalle maksukyvylle. Kaiken kaikkiaan asunnon vaihtaminen niin uusia mahdollisuuksia antavalta, kuin se tuntuukaan, sisältää riskejä, jotka paljastuvat vastaa kuukausia tai jopa vuosia muuton jälkeen.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti