Siirry pääsisältöön

2512. Mummot pois kunnanvaltuustoista

 


Mummoni tuli valituksi valtuuston lähinnä ahkerana paikallislehteen kirjoittajana ja kiivaan lestadiolaisuutensa takia. Nykymainosmaailman silmissä on kova temppu toimia seurojen järjestäjätalona ateriapalveluineen.

Isoäitini toimittua kolme kuukautta kunnan valtuuston jäsenenä, hän yhtenä kesäisenä lauantaina palattuaan polkupyörällä kokouksesta sanoi. -Nyt riittää. Maalaisliiton edustaja oli haukkunut vennamolaisen mummoni maaseudun myyräksi, joka syö tavallisen maanviljelijän leivän antamalla maita evakoiden viljeltäviksi.

Kiivas mummoni oli pitänyt palopuheen lyttäämällä maalaisliittolaiset vekselivetoiseksi setelirankaisiksi poliittiseksi rahaherroiksi, joka ei ymmärrä, miten kunnan asioita tulisi hoitaa. Ryhmä kuri oli saanut myös huutia. Hän Amerikassa asuneena ja entisenä Buickin omistajaa ymmärtää, mitä työ on ilman lepoa ja millaista elämää Detroitin laitaosissa asuminen on. En ihmettele yhtään, miksi mummoni joutui sivuraiteille valtuustotyössä.

 

Maailma on muuttunut näistä ajoista, mutta tosiasia on edelleen joutuminen sivurooliin valtuustotyössä, ellei taivu kompromisseihin. Ne, jotka nyt lähtevät ehdolle vain kasvattamaan puolueen ääni määrää, ovat puoleen harmaata massaa, jota jokainen puolue tarvitsee. Ne, joilla on omia visiota ajettavakseen, kannatta lähteä mukaan kokemuksen kartuttamiseksi, sillä jonain päivänä hän on toteuttamassa visiotaan. Niille, jotka lähtevät mukaan suvun perintönä, voi olla vaikeaa ajatella itsenäisesti. Tai he ovat saaneet kotoaan niin voimakkaan puoluekasvatuksen, etteivät huomaa ajattelevansa muiden aivoilla, vaan pitävät ajatuksia ominaan. Tämä on yksi ihmisluoteen monista säikeistä.

kunnallisvaalit, kunnanvaltuusto, ehdokas

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *