Siirry pääsisältöön


2525. Nyt korona huutaa keskusvirasto- ja lääninhallitusjärjestelmiä – lian monta kokkia

Eilisessä A-studiossa ja aamuisessa Jälkiviisaissa teemana oli hallituksen asettamat uupumiseen saakka laukkaavat koronan sulkutoimenpiteet. Asia on vakava, eikä sillä kannata vitsailla.

Kummassakin istunnossa ihmeteltiin koronan vaarallisuudentilaa kuvaavien termien käyttöä. Ne istuntolaisten mielestä ovat heillekin itselleenkin kysymysmerkkejä puhumattakaan tavallista kansalaisesta.

Kannattaa huomata, että koronan vaarallisuuden eri tasot ovat tarkoitettu käytettäviksi viranomaisten kommunikoinnissa lähinnä komentomerkkeinä viestinnän täsmällisyyden ja nasevuuden parantamiseksi.

Kummankin keskustelufoorumin yhteinen huoli oli sulkurajoitteiden tai sulkemispäätösten tekemisen monimutkaisuus ja byrokraattisuus. Ihmeteltiin esimerkiksi, miksi maahan tulijoiden testaus tai testitodistuksen vaatiminen on niin hankalaa. Tämän kaltaiset kysymykset ovat aivan paikallaan.

Kaiken tämän takaa katsoo muiden joukossa yksi pois pyyhkäisty hahmo, instituutio, josta monet mm Juhani Kivelä on jo vuosia varoitellut. Suomesta hävitettiin  1990-luvun alussa lääninhallitukset vanhoina jäänteinä hallinnon muuttumattomuudesta. Se onnistui täysin, sillä vain kauniit ja historialliset rakennukset jäivät.

Jos nyt meillä olisivat toimivaltaiset ja hyvin resurssoidut lääninhallitukset hoitamassa koronaa kukin alueillaan, homma olisi ”sotilaallisen komennon kaltaisessa” hallinnassa. Nyt meillä tällaisen komennon sijasta istu eripuolella hallintoa kymmeniä lausuntojen antajia, miten koronassa tulisi menetellä.

Lääninhallitukset edellyttävät myös, että meillä olisi säilytetty  toimivaltainen keskusvirastojärjestelmä. Kuriositeettina mainittakoon kysymys, miten on mahdollista, että (jos) yksittäiset ministerit häärivät ympäri kenttää antamassa ohjeita.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *