Joidenkin uutislähteiden ja suunnittelijoiden työssä ei ole tarkoituskaan pilkahtaa minkäänlaista totuuden sävyä. On vain totuuden toivomuksien havinaa. Ne saattavat olla kuvauksia elämästä, mikä voi olla totta tai se voisi tapahtua jollekin taikka se on sepitettyä valetta.
Jos joku
tempaisee vision, pitää olla tarkka, ettei joudu naurun alaiseksi, ellei esitä
samalla keinoja, miten visio saavutetaan.
Skenaariossa ei olla niin tarkkoja, sillä pääasia on osoittaa
karttakepillä fläppitaulun kuvatusta, mihin toivotaan joskus joutuvan yleisön
töllistellessä välinpitämättömänä salin takanurkassa. Utopia on kuin skenaario,
paitsi utopialla keinot, miten toimitaan. Utopia on, kuin ujon pojan keinot naimisiin
pääsemisessä. Keinot ovat, mutta niitä ei rohjeta käyttää. Toiminta-ajatus
on siitä veikeä, ettei se toteutuakseen vaadi muuta kuin ajatustoimintaa. Päämäärä on vieläkin veikeämpi. Se suorastan
leikittelee käyttäjiensä kustannuksilla, jos konsultti sen saaliisi, sillä päämäärä
ohjatarkasti kulkijansa maaliin eli määränpäähän. Missio tähtää jo niin suuriin kaukaisuuksiin,
ettei arempi uskaltaa katsella sinne pyrkiviä kuin kardiinin raosta. Suunnittelutoiminnassa
piilee suuri vaara ja samalla mahdollisuus aivan, kuin SWOT:ssa. Kannatta
suunnitella suurin piirtein oikeaan suuntaan, kuin yksityiskohtaisesti vääriään.
Ylhäältä alas ja alhaalta ylös suunnittelu johtaa niin arkaluonteisiin kysymyksiin,
että tässä se parasta jättää rauhaan. SWOT on monimutkaisin juttu sillä siinä
tappelevat keskenään uhanalaiset uhat, mahdottomat mahdollisuudet, pienet vahvuudet
ja suuret heikkoudet.
Kommentit
Lähetä kommentti