Arno
Ahosniemen johdolla todettiin maamme heikon taloutemme syntipukeiksi epäedullinen
väestörakenne (työikäisiä niukasti), heikon tuottavuus, reaalinen ja rakenteellinen
työvoimapula, ja vähäinen paikallisen sopimuksen soveltaminen. Nämä ajavat Suomen
BKT:n kituliaaseen kasvuun, jos kasvuun ollenkaan.
Väestörakenteellemme
emme voi lyhyellä tähtäimellä mitään, mutta työvoiman määrään voimme lisäämällä
työperäistä maahanmuuttoa keventämällä radikaalisti maahantuloprosessia.
Tuottavuus on aivan meistä itsestämme kiinni. Se vaatii tehokkaampia työprosesseja,
työkoneita, teknologiaa, lisää työtunteja per kapita ja resurssijoustoa
tuotantomäärien tahdissa. Tämä lisäksi tulospalkkajärjestelmän laajat
sovellutukset on ottava käyttöön. Tällä pelastin erään laitoksen menemästä
konkurssiin. Tulospalkan vaikutus oli terävä kuin peron kieli.
PS. Perusedellytys
on, että maamme yrityskanta on hyvä.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti