Arno
Ahosniemen johdolla todettiin maamme heikon taloutemme syntipukeiksi epäedullinen
väestörakenne (työikäisiä niukasti), heikon tuottavuus, reaalinen ja rakenteellinen
työvoimapula, ja vähäinen paikallisen sopimuksen soveltaminen. Nämä ajavat Suomen
BKT:n kituliaaseen kasvuun, jos kasvuun ollenkaan.
Väestörakenteellemme
emme voi lyhyellä tähtäimellä mitään, mutta työvoiman määrään voimme lisäämällä
työperäistä maahanmuuttoa keventämällä radikaalisti maahantuloprosessia.
Tuottavuus on aivan meistä itsestämme kiinni. Se vaatii tehokkaampia työprosesseja,
työkoneita, teknologiaa, lisää työtunteja per kapita ja resurssijoustoa
tuotantomäärien tahdissa. Tämä lisäksi tulospalkkajärjestelmän laajat
sovellutukset on ottava käyttöön. Tällä pelastin erään laitoksen menemästä
konkurssiin. Tulospalkan vaikutus oli terävä kuin peron kieli.
PS. Perusedellytys
on, että maamme yrityskanta on hyvä.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti