3183. Kiova Rus oli ennen Moskovaa – oblomovilainen vetelyys

Venäjän aikeita sen vallotuksissa ei voi arvioida ilman, että  tarkastellaan maan eksistentiaalisista olemusta, mikä on saanut aineksensa Iivana Julman aikakaudesta 1600-luvun vaiheista lähtien. Iivana pystyi lyömään mongoolialaisten piirityksen linnoittumalla Kazaniin. Hän ei pystynyt yrityksistään huolimatta laajentaa Venäjää Baltian suuntaan. Tämä tehtävä jäi Pietari Suurelle 1700-luvun lopulla. Joka tapauksessa Venäjällä ikiaikainen doktriini on ollut vallata maa-alueita etenkin lännessä niin paljon kuin resurssit ja otollisen tilanteet annattavat mahdollisuuksia. Sama doktriini vallistee edelleenkin.

Kun Venäjän Ukrainan sota asetetaan tähän kontekstiin, on vaivatonta ymmärtää, mistä Venäjillä on kyse tästä sodasta. Se katsoo Ukrainan kuuluvan etupiiriinsä. Tähän sisältyy historian paradoksi, siellä Venäjä sai alkunsa noin vuoden 1000 vaiheella Kiova Rus:n laajenemista kohti Moskovaa eli syyllä voidaan sanoa, että Venäjä on lähtöisin Kiovan alueelta alueen sotajoukkojen vallatessa maita kohti Moskovaa. Kiova Rus oli Konstantinopolin kanssa kilpaileva ortodoksisen uskonnon toinen keskus.

Tästä historian tosiasiasta Venäjä ei tietenkään vähät välitä, vaan on väkivalloin vallannut mustanmullan maita Krimille asti. Monet venäläiset kirjailijat kertovat, kuinka he lomailivat Krimillä lepuuttamassa hermojaan, mm Ivan Gontsarov. Hän kirjoitti mm mainion kirjan (n 1850) , jonka päähenkilö oli vatsakas herra Oblomov. Suurtilallinen Oblomov on jäänyt historiaan miehenä, joka aamuisin katsellessaan ikkunasta kadun vilinää aikoi tehdä jotakin hyvä, mutta vaipui kohta lepäämään vuoteelleen koko päiväksi palvelijoiden holhoukseen. Tästä on saanut alkunsa maailmanlaajuinen kuulu käsite oblomovilainen työtapa eli laiskuus, joka ehkä vieläkin vallitsee Venäjällä.