Siirry pääsisältöön

3189. Kun häviö sodassa alkaa, se tapahtuu nopeasti

Se tapahtui nopeasti kuin jäiden lähtö raivoavasta joesta. Englannin pääministeri ei ehtinyt muuta kuin heiluttaa nenäliinaansa pääministerin parvekkeelta, kuin Puolan ratsuväki oli lyöty ja sen muutama sataa tankkia roikkui mikä missäkin asennossa panssarikivien päällä kilometrien rivinä puolalaisilla pelloilla. Natsi propagandan mukaan 15 puolaista sotilasta oli muka hyökännyt Saksan vartiotornia vastaan ja suuri Hitlerin Saksa oli hyökännyt takasin voimalla jättäen puolalliset urholliseen tappion tilaan vetäytymään itään, missä odotti suuri Neuvostoliitto vastassa. Puola oli lyöty.

Kuukauden steppailtuaan koreassa univormussaan Hitler oli saavuttanut korkeimman pisteen huumaansa suunnaten katseena Ranskaan, joka 1919 Versaillesin verirauhassa oli vaatinut Hindenburgin Saksalta mahdottomuuksia. Saksa ei saisi muka pitää 100 000 miestä suurempaa armeijaa eikä lentokoneita lainkaan. Naurettavaa. Lentokoneita tehtiin Neuvostoliiton puolella Saksalle, että alumiini aaltoili. Belgia, Hollanti Norja ja Ranska lyötiin muutamassa kuukaudessa.

Mitä nyt Hitler keksisi, sillä kesä 1940 oli vasta alkamassa.  Mies katsahti länteen ja siellähän se perivihollinen oli kanaalin takana. Helppo juttu ei mennäkään maihin nousuveneillä, vaan lentokone pommituksilla. Kohta Britannian kaupunkien yllä lensi yötä päivää Hitlerin pommikoneita. Mutta taas arvoon noussut Churchill pani insinöörit keksimään Spitfiren, joka mahti kyvyillään torppasi tehokkaasti hitaita Messerschmittejä.

Kesällä 1943 tapahtui merkittäviä käänne. Kuskin mutkan taistelussa 80 000 tankin ottaessa yhtyeen Hitler kärsi tappion. Jo tätä ennen oli natsit motitettu Stalingradiin, jonka seurauksena 200 000 saksalaistasotiaan joutui vangeiksi. Nämä kaksi merkittävää tapahtumaa johtivat Hitlerin tuhoon, vaikka hän kuinka sinnitteli syksyllä 1944 Ardennien pistohyökkäyksellä ja Antwerpen suistoalueella.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *